Ikimetsät ovat arvokkainta luonnonperintöä
Kari Kyrö moitti WWF:n puuttumista Inarin yhteismetsän tekemiin hakkuisiin (MT 2.12.).
Kyrön mainitsemassa tapauksessa on kyse hakkuista, jotka Inarin yhteismetsä on tänä vuonna aloittanut käytännössä koskemattomalla metsäalueella Pasasjärven ympäristössä. Suuri osa kaadetuista puista on päätynyt poltettavaksi.
Hakkuuilmoitusten mukaan metsä on ollut 240–320-vuotiasta. Aiempien tietojen mukaan alueella kasvaa jopa yli 400-vuotiaita mäntyjä.
Hakkuiden kohteena oleva metsä on mukana PEFC-sertifioinnissa. Koska alueella täyttyvät PEFC:n vanhan metsän kriteerit, se tulee sertifikaatin sääntöjen mukaan jättää metsätalouden ulkopuolelle. Siksi WWF ilmoitti jo aiemmin mediassa esillä olleista hakkuista PEFC:n auditoijalle. Jos yhteismetsä on halunnut olla mukana PEFC:ssä, sen kuuluu noudattaa sertifioinnin sääntöjä.
Sertifioinnista riippumatta tällaisen ikimetsän säilyttäminen on vastuullisen metsätalouden perusedellytys. Alueen hakkuissa on kyse valtavan isosta ympäristöasiasta: tuhansien hehtaarien laajuinen alue on käytännössä luonnontilainen metsäerämaa, valtava hiilivarasto sekä uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymien merkittävä keskittymä.
Suomen metsistä enää kolmisen prosenttia on luonnonmetsiä, ja jäljellä olevat alueet on suojeltava sijainnista riippumatta.
WWF:n tietojen mukaan alueen suojelun taloudellisesta korvaamisesta on kiinnostunut useampikin taho, mutta yhteismetsä ei ole toistaiseksi kiinnostunut tarjouksista. Myös ympäristöministeriö on ollut halukas selvittämään metsäalueen turvaamista yhteistyössä maanomistajan kanssa.
Metso-ohjelman rinnalle tarvitaan Lapin arvometsien turvaamiseen sopiva taloudellisen kannustimen sisältävä suojelukeino. Luonnonmetsien hävittäminen on väärin omistajatahosta riippumatta, eikä WWF muodosta käsityksiään ihmisen ja luonnon parhaasta edusta maanomistajan taustan perusteella.
Inarin yhteismetsän ekologisesti arvokkaiden metsien jättäminen hakkuiden ulkopuolelle korvausta vastaan hyödyttäisi laajasti inarilaista paikallisväestöä taustasta riippumatta.
Panu Kunttu
johtava metsäasiantuntija
WWF Suomi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
