Hämärä on hyväksi
Jos samaan aikaan huoneeseen tulvii luonnonvaloa ikkunasta, kattolamppu on päällä ja näytön kirkkaus maksimissaan, suosittelen valitsemaan vain yhden vaihtoehdon kerrallaan yllä mainituista.
5.7.201702:00
Keinotekoinen valo on läsnä elämässämme jatkuvasti. Töissä tuijotamme tietokoneen näyttöä, työmatkoilla puhelinta ja kotona television ruutua. Silmämme altistuvat jatkuvasti siniselle valolle, joka voi tutkimusten mukaan häiritä unta ja aiheuttaa pitkällä aikavälillä silmänpohjan ikärappeumaa.
Onneksi omia tapojansa voi muuttaa. Television sijaan voi valita kirjan ja läppärin kannen voi loman ajaksi napauttaa kiinni. Kaikkea valoa emme pysty välttelemään, mutta voimme valita valon sijaan hämärän.
Tälläkin hetkellä tuijotan työpisteeni näyttöä, jonka kirkkaus on säädetty 30 prosenttiin maksimista. Olen huomannut silmieni jaksavan huomattavasti paremmin tällä keinolla, vaikka himmeä näyttö voi alkuun vaatiakin hieman totuttelua.
Jos samaan aikaan huoneeseen tulvii luonnonvaloa ikkunasta, kattolamppu on päällä ja näytön kirkkaus maksimissaan, suosittelen valitsemaan vain yhden vaihtoehdon kerrallaan yllä mainituista.
Myönnän syyllistyväni itsekin jatkuvaan kännykän vilkuiluun, erityisesti julkisissa kulkuneuvoissa ja iltaisin sängyssä makaillessani.
Onneksi tammikuussa ostamani puhelin on edeltäjäänsä älykkäämpi, ja voin halutessani napsauttaa päälle silmien mukavuus -toiminnon, joka muuttaa näytön taustavalon sinisestä vihreän sävyiseksi.
Aurallisesta migreenistä kärsivänä pyrin pitämään näytön vihreänä myös päiväsaikaan, sillä se rasittaa valonarkoja silmiäni vähemmän.
Näytön taustavärin sävyllä on selkeä vaikutus unen laatuun. Sininen valo häiritsee aivojen pimeähormonin eli melatoniinin tuotantoa, mutta vihreä tai punertava sävy ei aiheuta samanlaista häiriötä unenlaadussa.
Olen myös melkoisen tarkka kotini muiden valojen kanssa. Valokatkaisimet saavat olla rauhassa, jos ulkoa tulee sisään edes hieman luonnonvaloa. Imuroinnin ajaksi napsautan valot päälle, mutta pyykkien ripustus sujuu hyvin iltahämärässä.
Todennäköisesti valojen sammuttelu on osittain opittu tapa. Maatilan kasvattina minut opetettiin jo pienestä pitäen kiinnittämään huomiota turhiin kulueriin, joita kirkkaana päivänä tai tyhjässä huoneessa palavat valot ovat.
Turhiin valoihin on kiinnitetty huomiota myös kotien ulkopuolella. Kesäkuussa eduskunnassa luovutettiin kansalaisadressi, joka vetoaa turhien katuvalojen sammuttamisen puolesta valoisana aikana.
Katuvalojen kauko-ohjauksessa on varmasti paljon kehittämiskohteita, joilla saataisiin aikaan sekä kustannus- että energiasäästöjä.
Moni kunta onkin jo sammuttanut katuvalot kesän ajaksi ydinkeskustan ulkopuolelta. Kenties jatkossa katuvalot tunnistavat auton tai jalankulkijan liikkeen ja syttyvät vain tarpeen vaatiessa yöaikaan.
Vaikka talvet ovat Suomessa pitkiä, on kesäpäiviemme iltaan asti jatkuva luonnonvalo ainutlaatuinen. Espanjassa asuessani pimeä aika koitti toukokuussa jo seitsemän aikoihin, jolloin opin kunnolla arvostamaan Suomen valoisia öitä.
Nautitaan siis kesällä pitkistä päivistämme ja säästellään valoja pimeän talven varalle!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
