Sulaako maapallo?

Maapallon sisus on pääosin kivisulaa eli magmaa. Sen lämpötila on 1 200–15 000 astetta koostumuksesta riippuen. Itse ytimen arvellaan koostuvan nikkelistä ja raudasta. Meillä Suomessa kivikehän paksuus on useita kymmeniä kilometrejä. Lämpötila kasvaa kallioon mentäessä kahdesta kolmeen astetta sataa metriä kohti. Syvimmät kaivokset lähenevät kahta kilometriä, ja niissä alkaa olla jo aika lämmintä.

Lappilainen media uutisoi maapallon sulamisesta (LK 30.11.2011). Siinä tarkoitettiin antaa ohjeita myöhäisestä lumen tulosta aiheutuneita tappiota turistipalveluille. Toinen media päättelee, että ilmasto on todettu olevan luultua vakaampi (SK 48). Hiilidioksidipitoisuus on kasvanut 2,3 miljoonasosaa (ppm) välillä 1990–2010.

Muinoin kansakoulun maantieto ilmoitti pitoisuudeksi 300 ppm. Siten nyt sen pitoisuus on peräti 302,3 ppm. Hiilidioksidin tiheys on 1,98 kiloa kuutiometriä kohti. Ilman tiheys on 1,225. Hiilidioksidi on täten selvästi raskaampaa kuin ilma.

Ei voi olla niin, että ilmakehän hiilidioksidi on tasaisesti jakautunut. Todennäköistä on se, että eniten hiilidioksidia on siellä, missä sitä eniten tuotetaan.

Maapallon tuhoutumisesta liialliseen lämpiämiseen on oltu huolestuneita yhä enenevässä määrin 40:n viime vuoden aikana. Suurimmat satraapit pitivät pallomme tuhoa jo aivan selvänä tällä vuosikymmenellä. Ihmisiä peloteltiin maapallon muuttumisesta Venuksen kaltaiseksi myrkyllisen kaasukehän ympäröimäksi kuumaksi planeetaksi.

Näinkin voisi tapahtua, jos jokin meteoriitti suistaisi maapallon radaltaan lähemmäksi aurinkoa. Yleensä mallinnukset tähtäävät sadan vuoden päähän. Tarkoituksena lienee se, ettei tarvitse olla mahdollista epäonnistumista seuraamassa.

Toisaalta ennustuksen tekeminen satojen vuosia päähän on turhaa. Ilmakehän vakiomekanismit pitävät ilmakehän lämpötilan lähes vakiona. Mitä enemmän vedet lämpenevät, sitä enemmän vettä haihtuu. Pilvien vesihöyryyn sitoutunut lämpö karkaa avaruuteen höyryn tiivistyessä sateeksi.

Muutamia vuosia sitten TV:n sääennusteissa oli mukana meteorologi Seija Paasonen. Hänen taiturinumeronaan oli näyttää maapallon kylmyys- ja lämpimyyspisteet. Se kuvasi mielestäni järkeenkäyvästi ilmakehän todellisia lämmön vaihtelua. Saa ne kuviot nytkin menemällä osoitteeseen: www.wetterzentrale.de.

Olen muutaman kerran katsellut sieltä ajankohtaisia mittaustuloksia.Niiden perustella voi päätellä, missä mennään. Maapallon sisuksista purkautuu nyt parhaillaan sulaa laavaa Atlantiin. Se ei ainakaan jäähdytä merivettä.