Osaako valtuutettu tulkita talouden tunnuslukuja?

Enpä olisi uskonut vielä runsas kymmenen vuotta sitten, että tulen vielä jonain päivänä innostumaan tilinpäätösanalyyseistä. Metsätiedettä opiskellessa erilaiset pörssi-indeksit, osavuosikatsaukset ja pörssinoteeraukset tuntuivat kaukaisilta.

Vaikka olen ollut kohta kymmenen vuotta naimisissa tuotantotalouden diplomi-insinöörin kanssa, jolle pörssi ja pörssiyhtiöt ovat tärkeä harrastus, en ole aihepiirille syttynyt.

Mutta niin vain ikä sekä elämän- ja työkokemus tekevät tehtävänsä. Niinpä minäkin päätin opetella ymmärtämään vähän enemmän tuloslaskelmista,

taseista ja kassavirroista.

Nyt tuntuu siltä, että metsätieteen opiskelu on ollut aivan turhaa puuhastelua. Olisi pitänyt perehtyä yritystalouteen ja kansantalouteen metsätyyppien sijaan.

On hieno tunne, kun tietää, mitkä rivit ovat tuloslaskelmassa niitä tärkeimpiä ja ennen kaikkea miksi. Vielä hienompaa on, kun numeroiden väliset syy-seuraussuhteet alkavat aueta ja alan oivaltaa esimerkiksi, miten rahoituskulut nakertavat yrityksen nettotulosta.

Eri tahot teettävät säännöllisin väliajoin tutkimuksia ja kyselyjä, joissa selvitetään suomalaisten ja muiden maiden kansalaisten talouden asioiden ymmärtämistä. Kerta toisensa jälkeen paljastuu, että taloutta ymmärretään huonosti. Sekä asioita, jotka koskettavat yksityistaloutta, että asioita, jotka koskettavat julkistaloutta.

Hollantilaisen varainhoitotalo ING:n mukaan yhdestätoista Euroopan maasta kreikkalaisilla oli kyselyssä mukana olleista maista paras talouden lukutaito. Kreikkalaisten yllättävä menestys saattaa selittyä varainhoitotalon mukaan sillä, että vakavat taloudelliset vaikeudet ovat saaneet heidät kiinnostumaan omasta taloudestaan.

Toivottavasti taloudelliset vaikeudet ovat saaneet myös kunnanvaltuutetut paneutumaan erityisen hartaasti kunnan talouteen. Mutta onko heillä osaamista tehdä talouden tunnuslukujen perusteella oikeita päätöksiä?

Kunnanvaltuutetut ovat keskimäärin kai läpileikkaus kunnan asukkaista. Joukkoon mahtuu väistämättä monia, jotka eivät tiedä, mitä omavaraisuusaste mittaa, miten vakavaraisuus lasketaan tai miten pahasti kunnan talous yksinkertaisesti on kuralla.

Kun tähän tietämättömyyteen sotketaan vielä politiikka, kyyti on kovaa kunnassa. Toisen puolueen valtuutettua ei kannata ainakaan uskoa, jos se väittää, että kunnassa on pitkään investoitu enemmän kuin kassavirta antaisi myöden, eihän?

Toivottavasti kunnanvaltuutetuille annetaan koulutusta talouden lukujen tulkitsemiseksi, koska kyse on nimenomaan julkistaloudesta.

Mutta entä sitten, kun valtuustoryhmä esittää, että kouluissa pitää erityisopetus leikata puoleen ja varhaiskasvatuksen johtajan virka sekä jopa 14 virkaa kouluista lakkauttaa?

Menojahan saataisiin leikattua tuollaisella esityksellä oikein mukavasti. Tuskastun pelkästä ajatuksesta, että joutuisin istumaan kunnanvaltuuston salissa päättämässä budjetista.

Ilman yhtä yhteistä visiota ja strategiaa, kun pitäisi yrittää nyhjätä tyhjästä, vääntää rautalangasta ja olla vähän väliä eri mieltä, koska jokaisella ryhmällä on oma visio sekä strategia.