Kosketinvelho ihastui historiallisiin urkuihin
Nightwishin musiikin ystäväksi tunnustautuva Olli Porthan opettaa Tuomas Holopaiselle soittopöydän säätöjä.Kantri vei Tuomas Holopaisen tutustumaan Helsingin uuteen Musiikkitaloon. Odotetusti vierailun mielenkiintoisin kohde oli Sibelius Akatemian Organo-sali, josta löytyvät Suomen arvokkaimmat urkusoittimet.
Vau. Tämä on kuin olisi tullut sata vuotta vanhaan satumaailmaan”, huokaa Nightwishin kosketinsoittaja astuessaan Organo-saliin.
Suomen oloissa ainutlaatuiseen urkuvalikoimaan lukeutuvat italialaiset barokkiurut 1700-luvun alkupuoliskolta sekä massiiviset englantilaiset Fosters & Andrews -urut vuodelta 1892.
Professori Olli Porthan esittelee salin kolme urkusoitinta Holopaiselle.
”En ole koskaan soittanut tällaisilla”, toteaa Holopainen hieman jännittyneenä istuessaan vastikään restauroitujen Fosters & Andrews-urkujen penkille.
”Siitä vaan, ole hyvä”, Porthan kannustaa.
Pian salissa kaikuu goottilainen jylhä urkumusiikki, kun Holopainen soittaa.
”Onpa jyhkeä ja raamatullinen olo. Näissä on jotain alkukantaista. Kaiken lisäksi tämä on todella kaunis soitin. Olen ihan myyty”, hän toteaa soiton tauottua.
Olli Porthan on eräs Suomen tunnetuimmista urkutaiteilijoista ja -pedagogeista. Hänen panoksensa on ollut merkittävä Organo-salin suunnittelussa ja käyttöönotossa.
Sibelius-Akatemia hankki Fosters & Andrews -urut parikymmentä vuotta sitten Englannista. Suomessa urkujen osia säilytettiin vuosikaudet huonoissa oloissa Hyvinkäällä vanhalla villatehtaalla.
Urkurakentamo Matti Porthan kokosi urut koottiin teollisuushallissa Tervakoskella.Ikivanhojen urkujen kokoaminen tuhansista osista oli kuin valtava kolmiulotteinen palapeli.
”Urakka oli erityisen haasteellinen, sillä uruista ei ollut jäljellä piirustuksia, vain muutama valokuva, läjäpäin urkuosia ja pillejä. Varastoinnin aikana osia oli hävinnyt ja sekaan oli eksynyt vääriä osia. Urkuja kasattiin kirjaimellisesti pala kerrallaan ja mietittiin, minne mikäkin osa kuuluu”, Olli Porthan toteaa.
Tuomas Holopaiselle Sibelius-Akatemian urkukokoelmaan tutustuminen oli avartava kokemus.
”Tämä oli jo pintaraapaisulla niin upea juttu, että haluaisin ehdottomasti hyödyntää näitä soittimia tulevaisuudessa joissakin kappaleissa. Olemme kokeilleet Nightwishin kanssa monenlaista vuosien varrella, mutta kirkkourkuja emme ole käyttäneet. Mutta eiköhän siihen asiaan tule muutos. Perästä kuuluu aivan varmasti”, Tuomas Holopainen vakuuttaa poistuessaan salista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
