Euroopan metsäpaloista tuli uusi normaali – EU:lla on suuria haasteita ongelman kitkemisessä
Komissio osaa käyttää rahaa, mutta usein väärään paikkaan ja ilman kokonaiskuvaa, kirjoittaa Petri Sarvamaa. ”Komissiolla tuntuu olevan haasteita nähdä, mitkä toimet aidosti vähentäisivät paloriskiä.”
Palavaa metsää. Kuvituskuva. Kuva: Kari LindholmMetsät palavat nyt ennätystahtia ympäri Eurooppaa. Samalla katoavat rakastamamme perinnemaisemat, kodit ja monien elinkeino. Tuhoista huolimatta on EU:n vastaus ongelmaan ollut kädenlämpöinen. Rajat ylittäville ja aidosti vaikuttaville ratkaisuille onkin nyt akuutti tarve.
Metsäpaloja kuvaavat numerot Euroopassa ovat järkyttäviä. Vuoden alusta on EU:n alueella palanut lähes 900 000 hehtaaria metsää. Tämä ala vastaa lähes koko Uudenmaan maakuntaa. Vuosi sitten oli vastaava luku elokuussa 212 000. Lämpimän elokuun myötä ovat riskit laajoille paloille edelleen hälyttävän korkeat lukuisissa maissa, mukaan lukien suomalaisten suosimissa lomakohteissa, Kreikassa, Turkissa ja Espanjassa.
Vaikutukset ovat moniulotteiset. Metsä on lukuisille elinkeino. Yhtä lailla se on koti ja virkistyspaikka. Lähimetsän arvoa ei voida aina mitata euroissa, mutta jokainen suomalainen ymmärtää metsän syvemmän merkityksen.
Paloilla on myös harmillinen globaali ulottuvuus. Ne vapauttavat ilmakehään valtavat määrät hiilidioksidia. Edellisvuodesta kasvua on jo yli kaksikymmentä miljoonaa tonnia. Luku on merkittävä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten kiihtyessä on paloista tulossa väistämätön osa tulevaisuuden kesiä Euroopassa.
Silti niihin voidaan vaikuttaa. Paloja voi ennaltaehkäistä, niiden leviämistä voi rajoittaa ja ne voidaan sammuttaa tehokkaammin – jos vain tahtoa ja yhteistä strategiaa löytyy. Tässä kohtaa EU:n heikkoudet käyvät selviksi.
Tarkastajien tuore raportti osoittaa toimien hajanaisuuden. Rahaa osataan käyttää, mutta usein väärään paikkaan ja ilman kokonaiskuvaa. Komissiolla tuntuu olevan haasteita nähdä, mitkä toimet aidosti vähentäisivät paloriskiä.
Eikä kyse ole pienistä summista. Nykyisen rahoituskauden aikana on EU käyttänyt jo ainakin 3,5 miljardia euroa palojen torjuntaan. Silti emme tiedä, ovatko hankkeet pitkässä juoksussa kestäviä tai mitä tuloksia niillä todella on saavutettu. Tuntuu nurinkuriselta käyttää miljardeja tuhojen paikkaamiseen, jos samaan aikaan ennaltaehkäisyyn ei satsata tehokkaasti.
Kansainväliseen ongelmaan vaadittaisiin kansainvälinen vastaus. Palot eivät nimittäin pysähdy valtioiden rajoille. Siksi nyt olisikin korkea aika rakentaa yhtenäinen ja tehokas suunnitelma metsien suojelemiseksi. Tämä tarkoittaa aiempaa nopeamman reagoinnin lisäksi sitä, että veronmaksajan eurot suunnataan tehokkaammin palojen ehkäisyyn.
Vaikeassa tilanteessa, jossa tarvitsemme ennen kaikkea johtajuutta ja aloitekykyä, on EU:lla edessään jälleen yksi näytön paikka.
Kolumnin kirjoittaja on EU:n tilitarkastustuomioistuimen jäsen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
