Luontopaneelin laskelmia metsän jatkuvasta kasvatuksesta vaikea uskoa – taloudelliset vaikutukset jätetty huomiotta
Vanhempaa, tasaikäisrakenteisesti käsiteltyä metsää on vaikea hoitaa jatkuvan kasvatuksen periaatteella, kirjoittaa Marja Tolonen.
Jatkuvan kasvatuksen metsää turvemaalla. Kuva: Tommi HakalaTässä selvityksessä otettiin huomioon vain ekologisuus, ei metsän taloudellista vaikutusta metsänomistajille ja kansantaloudelle.
Luontopaneelin laskelmien mukaan jatkuva kasvatus olisi metsänomistajalle kannattavampaa kuin jaksollinen kasvatus. Yhtenä pointtina on esitetty, että metsää ei tarvitse istuttaa.
Jatkuvassa kasvatuksessa oletetaan, että metsä uudistuu luontaisesti ja pienaukot taimettuisivat itsestään. Valitettavasti tämä on ongelma muun muassa heinittymisen takia. Maanmuokkausta tarvitaan eli silloin rikotaan pintakasvillisuutta niin, että mineraalimaa tulee esiin. Siemen voi itää vain mineraalimaassa, ei heinikossa tai varvikossa.
Jatkuvassa kasvatuksessa on tarkoitus saada metsikköön eri kasvuvaiheessa olevia runkoja. Hakkuissa jätetään vanhoja puita, joiden tarkoitus on siementää uutta metsää. Tässä menetetään Suomen puunjalostustoiminta, joka on parasta koko maailmassa. Jos samaa geneettistä perimää olevat puut siementävät kerta toisensa jälkeen uutta puustoa, geneettinen perimä köyhtyy. Tämä on todettu vuosien saatossa myös harsintahakkuissa.
Suomen kuusia vaivaa maannousemasieni. Jos lahoon kuusikkoon halutaan uusia kuusen taimia, uudet taimet ovat jo lahon saastuttamia. Laho pysyy maassa vuosikymmeniä, vaikka alueella ei kasvaisi mitään. Koivu on ainoa vaihtoehto lahon kuusikon uudeksi puulajiksi.
Jatkuvassa kasvatuksessa joudutaan tekemään hakkuita useammin kuin jaksollisessa kasvatuksessa ja hakkuukustannukset ovat korkeampia. Olen työssäni huomannut, että puunostajat vieroksuvat näitä hakkuita. Jos puunostaja antaa tarjouksen jatkuvan kasvatuksen leimikosta, kuutiohinta on todellakin pienempi kuin normaalisti.
En ole nähnyt Luontopaneelin laskelmia, mutta tuntuu vaikealta uskoa, että jatkuva kasvatus pitemmän päälle olisi metsänomistajalle taloudellisempaa kuin harvennukset sekä avohakkuut.
Tässä selvityksessä otettiin huomioon vain ekologisuus, ei metsän taloudellista vaikutusta metsänomistajille ja kansantaloudelle.
Ihmiset vieroksuvat avohakkuita. Heille avohakkuun jälkeinen maisema ei ole mitenkään miellyttävä. Mutta tämä on vain välivaihe. Tilalle istutetaan uusi metsä ja hiilinielu.
Tästä uudesta metsästä voidaan raivauksien yhteydessä rakentaa jatkuvan kasvatuksen metsää metsänomistajan toiveita kuunnellen. Vanhempaa, tasaikäisrakenteisesti käsiteltyä metsää on vaikea hoitaa jatkuvan kasvatuksen periaatteella.
Marja Tolonen
Hausjärvi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
