Jaksollinen kasvatus

Tutkimus haastaa yleisen käsityksen, jonka mukaan avohakkuuaukot olisivat merkittäviä hiilipäästöjen lähteitä vähintään 10 vuoden ajan hakkuun jälkeen.

Ruotsalaistutkimuksen tulos haastaa yleisen käsityksen ‒ havumetsä muuttuu hiilinieluksi 10 vuotta avohakkuun jälkeen, jopa 5 vuotta voi riittää

MT Metsä|Metsänhoito5.1.Tilaajalle

Lukijalta

Yrjö Norokorpi

Jatkuva aukotus ei ole jatkuvaa kasvatusta

MT Metsä|Metsänhoito18.12.2022

Metsänhoitomenetelmiä verrattaessa lähtökohtien täytyy olla yhdenvertaiset, kirjoittaja korostaa. Kuvituskuva.

Yliö

Timo Kivimaa

Jatkuva kasvatus sopii vain erityiskohteille

Mielipide|Metsänhoito7.8.2022

Kokemuksen mukaan jatkuvan kasvatuksen onnistuminen heikkenee, jos puuston määrä aloituskohteella on yli 200 kuutiota hehtaarilla, kirjoittaa Timo Kivimaa.

Yliö

Timo Kivimaa

Miksi jatkuva kasvatus yritetään saada laajaan käyttöön? Sille on vaikeaa löytää käyttökohteita, se tuottaa omistajalle vähemmän ja vähentää metsän hiilen sidontaa

MT Metsä|Metsä2.7.2022

Metsää tilalla, jolla harjoitetaan jatkuvaa kasvatusta. Kuvituskuva.

Kolumni

Seppo Vuokko

Jatkuva kasvatus todellisuudessa heikentää metsäluonnon monimuotoisuutta – sitä enemmän, mitä pidempään sitä harjoitetaan

Mielipide|Metsänhoito10.5.2022

Jatkuvan kasvatuksen metsää turvemaalla.

Luontopaneelin laskelmia metsän jatkuvasta kasvatuksesta vaikea uskoa – taloudelliset vaikutukset jätetty huomiotta

Mielipide|Metsänhoito11.4.2022

Jaksollinen kasvatus perustuu metsikkötalouteen. Siinä on selkeä uudistumisvaihe ja metsää kasvatetaan tasaikäisenä.

Smolander: Mitä on luonnonmukainen metsänhoito? Ideologisoitunut kysymys siitä, onko jatkuva kasvatus luonnonmukaisempaa kuin jaksollinen kasvatus, on syytä unohtaa

MT Metsä15.3.2022

Kolumni

MT toimitus

Millaista on luonnonmukainen metsänkasvatus?

Mielipide14.3.2022

Metsien käsittelyssä valtavirtaa on jaksollinen kasvatustapa eli avohakkuisiin tai luonnolliseen uudistamiseen päättyvä kierto. Jatkuvan kasvatuksen osuus hakkuista oli viime vuonna vajaat kolme prosenttia.

Jatkuvaa vai jaksollista metsänkasvatusta? – "Eihän rakennusmiehelläkään ole pakissa vain sahoja tai vasaroita, vaan molempia"

MT Metsä6.2.2021

Kolumni

MT toimitus

Rauha kuumana käyvään metsäkeskusteluun

Mielipide9.12.2020

Kolumni

MT toimitus

Metsän jatkuva kasvatus avohakkuuta edullisempaa

Mielipide18.9.2019

Taneli Kolströmin mukaan jatkuvapeitteinen kasvatus ohjaa hakkuita tehtäväksi entistä enemmän kesäaikaan. ”Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa pyritään poistamaan isot puut pienten päältä, mikä ei varsinkaan kuusikossa onnistu pakkasella ilman korjuuvaurioita.”

Aarre | Luken tutkija metsänkäsittelystä: ”Meillä tahtoo olla tapana mennä yhdestä totuudesta toiseen”

MT Metsä11.2.2019

Jatkuvapeitteisessä metsässä voidaan erottaa 3–6 latvuskerrosta. Saarijärven koealalla latvuskerroksia on neljä.

Aarre | Metsäkeskuksen Markku Remes: ”Avohakkuiden kiellolle ei ole ekologisia perusteita”

MT Metsä8.2.2019

Moto tulee Suomen metsäkeskuksen koealalle Saarijärvelle seuraavan kerran 15–20 vuoden kuluttua, jolloin metsästä poimitaan jälleen suurimpia puita.

Aarre | Jatkuva kasvatus ja jaksollinen kasvatus – mitä eroa?

MT Metsä8.2.2019

Kolumni

MT toimitus

Suhteeton, aatteellinen ilmastoahdistus

Mielipide5.12.2018

Kolumni

MT toimitus

Kehitysvaiheet oleellinen osa metsien monimuotoisuutta

Mielipide16.11.2018