Voiko sääntöjä kyseenalaistaa?

Suomalaiset maataloustuottajat tunnetaan yleisesti sääntöjä ja määräyksiä kunnioittavina ja tottelevina toimijoina yhteiskunnassa. Sääntöjä noudatetaan aina.

Monet säännöt ovat kaikkien mielestä perusteltuja. Toiset tuntuvat aluksi oudoilta, mutta pitemmän pohtimisen jälkeen niillekin löytyy järki. Kaikille säännöille ei kuitenkaan pitemmän miettimisen jälkeenkään löydy perusteluja.

Kaikkia sääntöjä kuitenkin totellaan, koska niin kuuluu tehdä. Toki sama koskee yleisemminkin meitä suomalaisia. Vahva auktoriteettiuskovaisuus kuuluu kai kansanluonteeseen.

Euroopassa kansalaistoiminnalla on laajemmat perinteet. Kansalaistottelemattomuuskin sallitaan, jos olosuhteet sitä vaativat.

Myös maanviljelijöiltä nähdään silloin tällöin melko suoraa toimintaa. Moni on varmaan kuullut Ranskan parlamentin portaille kipatusta lantakuormasta, eivätkä tuottajien mielenosoituksetkaan aina ole pysyneet aivan rauhanomaisina.

Mielenosoitukset ovat tietenkin kaikkialla harvinaisia tapauksia, jotka liittyvät äärimmäisiin tapahtumiin. Mutta Euroopassa ruuan tuotantoon liittyy muunkinlaista kansalaistottelemattomuutta.

Esimerkiksi Italiassa toimii tuottajien yhteisö nimeltään Genuino Clandestino. Sen tavoitteena on helpottaa pieni­muotoista suoramyyntiä tiloilta kuluttajille.

Liikkeen ajamia konkreettisia keinoja ovat muun muassa tila­teurastusten salliminen, elintarvikkeisiin liittyvien hygienia­määräysten liudentaminen ja yksinkertaistettu verokohtelu.

Genuino Clandestinon periaatteisiin kuuluu myös perinteisen talonpoikaismaatalouden vaaliminen teollisen maatalouden sijaan.

Yhteisöön kuuluvat tuottajat ovat omassa toiminnassaan alkaneet osin noudattaa edellä mainittuja periaatteita päivittäisessä toiminnassaan, vaikka toiminta ei täytäkään viranomaisten asettamia sääntöjä ja määräyksiä.

Genuino Clandestinon merkitys italialaisessa yhteis­kunnassa ei ole kovin suuri. Liike kuitenkin kasvaa jatkuvasti.

Ensimmäiset paikalliset yhteisöt perustettiin 2001. Nyt niitä on ympäri maata ja suurimmissa kaupungeissa on useita liikkeen organisoimia maalaistoreja.

Toreilla on joukko vakioasiakkaita, jotka haluavat tukea tuottajien perinteistä talonpoikaiselämäntapaa. Asiakkaat hyväksyvät myös sen, että vaikka liikkeen tavoitteet suoramyynnin helpottamiseksi eivät olekaan vielä laillisia, liike itse silti noudattaa osaa niistä.

Sopisiko vastaava toiminta Suomeen? Ei välttämättä. Mutta Suomessakin olisi hyvä nähdä kansalaistottelemattomuus tietyissä oloissa hyväksyttävänä mielipidevaikuttamisena.

Lait voivat olla huonoja, ja huonoja lakeja on syytä muuttaa.

Kirjoittaja on maatalousekonomisti Pellervon taloustutkimus PTT:ssä.