Reservejä pahimman varalle

Mielipide

13.3.201701:00

Kolumni

Kimmo Lundén

Mitä yhteistä on Suomen sähkömarkkinoilla ja puolustusvoimilla? Vastaus: kumpikin varustautuu parhaillaan pahimman varalle.

Tuoreessa puolustuspoliittisessa selonteossa Suomen sodan ajan joukkoja nostetaan 50 000:lla 280 000:een eli viidenneksellä nykyisestä.

Samaan aikaan valmistaudutaan kriisin varalle myös toisaalla. Energiavirasto hankki kilpailutuksen päätteeksi valtakunnan tehoreserviin 729 megawattia sähköntuotannon tehokapasiteettia.

Voimareservejä pahimman varalle. Pitäisikö huolestua?

Sähkömarkkinoilla toimivat ovat seuranneet huolestuneina, kun voimantuotantoa katoaa markkinoilta normaalitilanteessa kannattamattomana. Teknistä käyttöikää kivihiiltä käyttävillä tehoreservilaitoksilla olisi ollut vielä pitkään.

Sähköjärjestelmästä vastaava kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi lähivuosina uhkaavan sähköpulan olevan todellinen riski. Voimalarivit harvenevat, kun lyhyttä huippukulutusaikaa kylmimpiä talvipäiviä tai vaikka ydinvoimaloiden ja siirtojohtojen vikaantumisia varten ei kannata pitää yllä läpi vuoden.

Suomen ylpeys, yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon tulevaisuuskin on vaakalaudalla, jos markkinat eivät korjaa itse itseään.

Energiavirasto osti siipiensä suojaan neljä voimalaitosta: Naantalin kivihiilivoimalan (Turun Seudun Energiatuotanto Oy), Naistenlahti 1:n (maakaasu, Tampereen Sähkölaitos Oy), Meri-Pori (Fortum), Haapavesi (öljy, Kanteleen Voima. Lisäksi Energiavirasto hankki sähkönkulutuksen joustoon soveltuvina kohteita 22 megawatin edestä kolmelle talvikaudelle Suomenojan lämpöpumpusta (Fortum) ja Katri Valan lämpöpumpusta (Helen Oy).

Toivottavasti nämä riittävät pitämään Suomen lämpimänä. Pohjolan Voima päätti aloittaa Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon voimaloidensa purkamisen valmistelun, kun niitä ei ostettu mukaan tehoreserviin.

Varautuminen maksaa. Sähköpuolen reservit kolmelle vuodelle maksavat meille sähkönkäyttäjille noin 41,3 miljoonaa euroa. Vakuutus kannattaa kuitenkin ottaa – blackout maksaisi pahimmillaan moninkertaisesti. Vilukin meille tulisi.

Entä sitten sotilaalliset reservit? Samoin kuin sähköpuolen kriiseistäkin pitää ajatella – toivottavasti sellaista tilannetta ei tulekaan, että megawatteja ja joukko-osastoja pitäisi juoksuttaa riviin. Selonteossa todettiin, että sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on varauduttava. Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan viime vaalikaudella sodanajan joukkojen määrää leikattiin liian paljon, 350 000 miehestä 230 000 mieheen.

Oma apu on paras apu, mutta hintansa kullakin. Sähkömarkkinoiden täydellinen kansallinen omavaraisuus olisi ylivarautumista. Tavoitteena pitäisikin olla sähkön toimitusvarmuus. Sähkönsiirtoyhteydet Suomen ja naapurimaiden välillä ovat vahvat, ja jatkuvassa käytössä. Kiitettävästi ne ovat toimineetkin, poikkeuksena muutamat Ruotsin rannikolla laiva-ankkureilla poikki haalatut merikaapelit takavuosina.

Säät vaihtelevat turvallisuuspolitiikassakin. Kiristyneestä kansainvälisestä tunnelmasta kertoo esitys joukkojen kasvattamisesta.