Paula Vesala teki levyn mummoilleen
kuva: JAAKKO MARTIKAINEN Lapsenlapsen suhde isovanhempaan on paljon sallivampi kuin lapsen ja vanhemman suhde, Paula Vesala toteaa. ”Mummo voi olla erityinen.”13.4.201116:00
Tämä levy ei todellakaan nouse soittolistoille, naurahtaa PMMP:n Paula Vesala Pekka Kuusiston kanssa tekemästään Kiestingistä. Vesalalle Kiestinki on erityinen.
Kiestinki on tehty mun mummoille, Paula Vesala kertoo. ”Isän-äidille, joka toimi lääkintälottana jatkosodassa ja tapasi miehensä Kiestingissä. Ja äidinäidille, joka menetti sodassa ensimmäisen miehensä, poikansa isän.”
Isoäidit sodassa -teemalevy on myös Vesalan ja Pekka Kuusiston kunnianosoitus sodissa palvelleille lotille. Kyse ei missään tapauksessa ole sodan, sotasankaruuden tai minkään järjestön ihannoimisesta, päinvastoin. Kyse on naisista ja heidän elämästään sodan keskellä ja sen jälkeen.
Vesala tahtoisi tuoda esiin tuhansien sodassa palvelleiden lottien tarinat.
”Mitä kaikkea naiselle voi tapahtua ääriolosuhteissa. Kaatuneista ja rintamalta palanneista miehistä alettiin paljon nopeammin puhua kunnioittavaan sävyyn sankarivainajina tai sotaveteraaneina, mutta sodasta palasi myös kymmeniätuhansia lottia.”
”Ja sitten kaiken päälle tuli vielä fasistiksi leimaaminen, vaikka niissä olosuhteissa on ollut pakko toimia”, Vesala pohtii.
”Lotilla oli rajujakin tehtäviä. Miesten sotatraumoista puhutaan, mutta miten traumat ovat näkyneet naisissa ja äideissä? Naiseuteen kuuluuu hoivaaminen ja jaksaminen.”
Kymmenettuhannet lotat olivat hiljaa vuosikymmeniä. Vesalaa surettaa, että lottien tarinoiden keräämisen suhteen aletaan olla jo liian myöhässä. ”Nämä ihmiset alkavat olla rauhan rannoilla. Lotilla olisi ollut paljon tarinoita, jotka jää kertomatta.”
”Äidinäidin kuolema pysäytti ja sai aikaan sen, että halusin pitää tiiviisti yhteyttä siihen jäljellä olevaan isovanhempaan”, Vesala kertoo.
Sodassa lottana palvelleen, nyt 95-vuotiaan mummon tarinat kiinnostivat, mutta mummoa ei helpolla saanut puhumaan. ”Pappa kuulema kertoi sotajuttuja omille lapsilleen, mutta mummo ei.”
”Jossain vaiheessa mummo kaivoi esiin kuva-albumin, jossa oli kuvia rintamalta. ’Joutaisi heittää tuokin roskiin’, mummo totesi.” Albumi ei joutunut roskiin, vaan osa kuvista päätyi lopulta Kiestinki-levyn kanteen.
”Kun pyysin tarpeeksi monta kertaa, mummo alkoi vihdoin avautua. Välillä oikein haastattelin häntä. Halusin tehdä kappaleen, jossa mummo lähtee sotaan. Kysyin miksi hän lähti. Vastauksessa on mummon mustaa huumoria: ’ei ollut muuta tekemistä’.
Ikäänkuin ei olisi todellakaan ollut muuta”, Vesala hymähtää. ”Hän kyllä jatkoi vakavammin, että hän lähti siksi, että hänellä oli mahdollisuus lähteä. Siitä kuulsi läpi, että se oli myös pakko ja velvollisuus.”
”Mummo on lukenut kaikki Kiestingin laulujen tekstit ja piti eniten Rukouksesta. Hän kiitti minua siitä, mutta totesi saman tien: ’Mutta ethän sinä ilman minua tietäisi näistä asioista yhtään mitään.’ Ja se on ihan totta”, Vesala tuumaa. ”Mummo on sellainen skarppi muija.”
Skarpilla muijalla on rankka maku, sillä Rukous on levyn rankin biisi, silti raikas, ravisteleva ja armahtava. Keski-ikäinen kuulija tulkitsee sen tämän ajan rauhanlauluksi. Vesala myöntelee: ”Rukouksessa nämä asiat on nähty mun sukupolveni silmillä. Mulle nämä eivät ole pyhiä asioita.”
”Mummon tarinoissa ei haise painomuste”, Vesala toteaa ja tarkoittaa painomusteellla miesten kirjoittamaa sotahistoriaa. ”Sodan sankarit -kirjoissa ei juuri ole naisia.”
Kiestinki on koskettava kokonaisuus, jossa herkän laulun kanssa soivat rauhallisesti hengittävä polkuharmooni ja viulu. Erilaisen musiikin tekeminen on innostanut Vesalaa. Tosin se ei ole hänelle uutta.
PMMP:n rinnalla Vesala on koko ajan kirjoittanut muille. Niin sanoituksia kuin sävellyksiä. ”Se on ollut tosi virkistävää.”
Kiestingin myötä Vesalaa kiinnostaisi mennä sanoituksissa vielä runollisempaan suuntaan. Perinteet ovat nuorella naisella pitkät. ”Pienenä tein ensimmäiset sävellykseni Kantelettaren sanoihin. Siellähän on kaikkea juomarunoista rakkausrunoihin. Sieltä on peräisin viehtymykseni alkusointuihin, joita on tullut tehtyä PMMP:n kappaleisiin.”
Eikä kyse ole pelkästään lyriikoista, vaan myös musiikista. Vuodet pienenä pelimannina ja lapsuuden levyjen musiikilliset kerrostumat kuuluvat.
”Tärkein musiikkiperintöni on isän ja isäpuolen valtava vinyylikokoelma, jota kuuntelin lapsena maalla yksikseni. Kukaan ei ollut sanomassa, mikä on hyvää ja mikä huonoa musiikkia, sain itse päättää. Se on mieletön perintö, kaikkea mahdollista Rauli Badding Somerjoesta Ella Fitzgeraldiin.”
”Mä oon vanhanaikainen nostalgikko, se on kuulunut mun tekemissä aina”, Vesala virnistää.
Pekka Kuusisto ja Paula Vesala: Kiestinki. Ilmestyy 11.5.
RUKOUS
Herra armahda voittajaa
jonka uhrit on jo unohdettu
Herra armahda sitä joka ei pelännyt
eikä äkkiä tiennyt mihin voimansa laittaisi
Anna anteeksi niille jotka pitivät häviäjästä
ja säälivät saksalaisten äitejä
jotka eivät saaneet poikiaan kotiin
Ristit rivissä Venäjän pellolla
Armahda niitä
joista viimeiset kohta unohtavat
ja jotka sen jälkeen unohdetaan
Paula Vesala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
