Uusi MH-laki realisoituu nyt lomautuksina

Hiljattain hyväksytty, laajaa vastustusta saanut Metsähallituslaki (MH) realisoituu metsureiden lomauttamisena, jonka arvioitu kesto on 3–4 kuukautta.

Lappi maakuntana vastusti aina Lapin Liittoa myöten uutta MH-lakiin kirjattua metsätalouden yhtiöittämistä. Pelkona oli sen tuottaman yhteiskunnallisen kokonaishyödyn painuminen taka-alalle.

Lapin kansanedustajista hallituspuolueiden edustajat olivat lakiuudistuksen puolesta, kertoen perustelunaan, että mikään ei muutu. Muste ei kuitenkaan ehtinyt kunnolla kuivua, kun Metsätalous Oy ilmoitti kaikkien metsureiden lomauttamisesta usean talvikuukauden ajaksi.

Ennen metsätalouden organisaatiomuutosta ja uutta MH-lakia metsurit turvasivat talviajan työllisyyden sopien paikallisesti lomarahojen ja tulospalkkioiden muuttamisesta vapaaksi. Lisäksi metsurit työskentelivät kesäaikaan lauantaisin kerryttäen vapaata työaikapankkiin.

Näillä paikallisesti sovituilla menettelyillä saatiin kerrytettyä talveksi palkallista vapaata noin kolmen kuukauden verran.

Uuden metsätalouden organisaatiomuutoksen jälkeen Lappiin jäi metsätalouden osalta vallankäytön tyhjiö. Valta siirtyi Oulu-Jyväskylä akselille.

Työehtosopimusosapuolena oleva jyväskyläläinen kielsi kaiken MH:n ja työntekijöiden välisen sopimisen, vaikka ne edustivat osapuolten yhteistä etua. Ei jäänyt muuta sovittavaa kuin jokaisen henkilökohtainen sopiminen lomarahan muuttamisesta vapaaksi, (maks.15 pv).

Tuntuu, että metsureiden lomauttamista on lähdetty valmistelemaan ennen yhtiöittämistä. Vallan keskittämisen myötä Oulu–Jyväskylä-akselille seurasi selvä kulttuurin muutos. Kuvaan astui kylmä ja yksioikoinen taloudellinen ajattelu, joka kohdistuu vain yhteen henkilöstöryhmään, metsureihin.

Sama ajattelu koskee kaikkea toimintaa metsätaloudessa, ja ajan mittaan on tiedossa ristiriitoja laajemminkin maakunnassa.

Metsurit ja heidän ammattiliittonsa kelpasivat eturintamaan silloin, kun taisteltiin talousmetsien hyödyntämisestä suojelijoita vastaan. Julkinen perustelu oli aluetaloudellinen kokonaishyöty ja metsurien työllisyys. Tällä argumentilla Metsähallitus on saanut jalansijaa taloudellisille toimille alueilla, joihin muuten ei varmaankaan olisi asiaa.

Lapin väki ja elinkeinon harjoittajat, joille metsä ja luonto ovat olleet tulon lähteenä, ovat olleet aina tukemassa metsurien työtä. Samalla se on ollut paikallinen kosketuspinta Metsähallitukseen toimijana.

Jatkoa ei voi kuin arvailla, mutta tuskin lomautukset ainakaan edistävät sitä.

Metsähallituksen toiminta Lapin kunnissa ja alueella mitataan paikallisen asujan silmissä kokonaishyödyn näkökulmasta. Lomautusten seurauksena voi paikalliseen ajatteluun muotoutua uusi näkökulma valtion metsien hyödyntämisessä.

Mitenkähän Oulu–Jyväskylä-akseli aikoo sen tontin jatkossa hoitaa?