Sote-uudistus on kiireellinen ja tärkeä

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen valinnanvapaudesta viime viikolla. Näin koko uudistuksen keskeinen sisältö on saatu eduskuntaan.

Sote-uudistus on akuutti ja tärkeä. Tämä ei ole vain minun mielipiteeni, vaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan yksimielinen kannanotto viime kesältä.

On väitetty, että uudistusta tehdään liian kiireellä. Mieleeni ei kyllä tule yhtään toista hanketta, jota olisi valmisteltu yhtä pitkästi ja hartaasti.

Kaikki eduskunnan nykyiset puolueet ovat osallistuneet uudistuksen valmisteluun eri hallituksissa viimeisen viidentoista vuoden aikana. Valmista ei ole vain tullut. Nyt on tullut päätösten aika.

Kiire meille on kyllä tullut sen vuoksi, että nykyjärjestelmä on ajautumassa umpikujaan. Kuntavetoinen tapa huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluista on tulossa tiensä päähän.

Kunnat eivät kykene enää yksin vastaamaan palveluista, joiden tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Kuntien väliset erot palveluiden saatavuudessa ovat kasvaneet liian suuriksi. Ne repeävät entisestään, jos mitään ei tehdä.

Nämä palvelut on kyettävä tuottamaan kaikille kansalaisille iästä ja postinumerosta riippumatta. Lääkäriin on päästävä ja lastensuojelun tarpeessa olevista lapsista huolehdittava kaikkialla Suomessa.

Tärkeäksi uudistuksen tekee se, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita pitää vahvistaa. Uudistuksen myötä palveluiden saatavuus ja laatu paranevat.

Pitkän valmistelun jälkeen on syntynyt toimiva ratkaisu, joka turvaa kansalaisten palvelut.

Eräät uudistusta aiemmin arvostelleet asiantuntijatkin ovat kääntyneet kannattamaan eduskunnalle annettua valinnanvapauslainsäädäntöä, koska viime syksyn lausuntokierroksen palaute otettiin huomioon lain viimeistelyssä.

Myös uudistukselle asetetut taloudelliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Olemme rakentaneet rahoitusmallin, joka kannustaa maakuntia pitämään kustannukset kurissa.

Emme tavoittele tällä uudistuksella leikkauksia. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen menot kasvavat. Tavoitteemme on, että uuden järjestelmän ansiosta ne kasvaisivat vain hitaammin kuin nyt on näköpiirissä.

Palvelut siirretään maakuntien vastuulle. Se ei ole keskustalle mikään itsetarkoitus, vaan parhaaksi todettu vaihtoehto nykyiselle kuntavetoiselle järjestelmälle kaikkine kuntayhtymineen.

Aiemmat uudistusmallit ovat törmänneet eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Yksi painava moite aiemmille malleille on ollut kansanvaltaisuuden puute. Muun muassa kansanvaltaisuuden puutteeseen kaatui edellisen hallituksen aikana puolueiden yhdessä tekemä viiden kuntayhtymän malli keväällä 2015.

Järjestämisvastuun siirto itsehallinnollisille maakunnille turvaa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet, kun maakuntien päättäjät valitaan suorilla vaaleilla.

Tämä uudistus ei luo uusia hallintohimmeleitä, vaan poistaa satoja entisiä. Nyt sote-palveluita tuottaa laskutavasta riippuen 200–300 järjestäjää. Niiden tilalle tulee 18 maakuntaa.

Kansalaisten näkökulmasta uudistus turvaa palvelut, vahvistaa asiakasnäkökulmaa valinnanvapauden myötä ja antaa vaalien kautta suoran vaikutusmahdollisuuden. Se myös lisää käyttäjädemokratiaa esimerkiksi vammais- ja vanhusneuvostoilla ja nuorisovaltuustoilla.

Uudistukselle on toki vaihtoehto. Jos tätä uudistusta ei tehtäisi nyt, kunnat todennäköisesti kiihdyttäisivät palveluiden ulkoistamista suurille terveysalan yrityksille.

Ymmärrän, että tämä jäisi kuntapäättäjien ainoaksi vaihtoehdoksi turvata lähipalvelut.

Samalla kansanvaltaisuus karkaisi kauemmaksi. Tätä hallitus ei halua.