Suomi tarvitsee kriisitietoisuutta
Parhaimmillaan maatiloista voi tulla tärkeä osa ratkaisua ilmastokriisiin.20.9.201702:00
Viime aikojen sääuutisia lukiessa on saanut hieraista silmiään. Texasin Harvey-myrskyssä sadetta tuli yli 130 senttimetriä – tuplasti niin paljon kuin Suomessa koko vuoden aikana. Tavallisesti näin hurjia sateita nähdään alueella kerran tuhannessa vuodessa.
Harveytä seurasi alle kahden viikon sisällä Irma, josta tuli vahvin avoimella Atlantilla mitattu hurrikaani. Myrsky oli niin voimakas, että se erottui maanjäristyksiä mittaavissa seismometreissä. Pinta-alaltaan Ranskan kokoisen Irman alta kehotettiin evakuoimaan Floridassa yli Suomen väestön verran ihmisiä.
Eikä kyse ole vain rajuilmoista. Tänä kesänä metsäpalot ovat korventaneet läntisiä Yhdysvaltoja, ja Etelä-Aasiassa tulvat ovat koetelleet arviolta yli 40:ää miljoonaa ihmistä. Osuvasti nimetty Lucifer-helleaalto nosti Etelä- ja Itä-Euroopassa lämpötiloja yli 40 asteeseen.
Yksittäistä myrskyä tai tulvaa on vaikea aukottomasti yhdistää ilmastonmuutokseen. Ihmisen aiheuttama lämpeneminen kuitenkin lisää äärisäiden todennäköisyyttä ja voimakkuutta.
Aiemmin kerran vuosisadassa nähtyjä sääilmiöitä voikin esiintyä ehkä kerran vuosikymmenessä. Poikkeuksesta uhkaa tulla sääntö, äärimmäisestä tavallista.
Ilmastonmuutoksen virittämät äärisäät ovat kuin jättimäinen sormen heristys ihmiskunnalle. Ne muistuttavat ilmastotoimien kiireellisyydestä – ja kovasta hinnasta, joka vitkuttelusta seuraa.
Ongelmana ei enää ole niinkään se, että ilmastonmuutosta ei otettaisi vakavasti. Historiallisen Pariisin sopimuksenkin takana on koko maailma lukuun ottamatta Syyriaa, Nicaraguaa – ja Trumpin Yhdysvaltoja.
Ongelma on pikemminkin se, että ilmastonmuutosta ei oteta riittävän vakavasti. Meitä koettelee ilmastokriisi, mutta meiltä puuttuu kriisitietoisuus.
Hyvän kuvan työn kiireellisyydestä saa tarkastelemalla päästöbudjetteja. Ne kuvaavat sitä, kuinka paljon päästöjä voimme vielä tuprutella ylittämättä vaarallisia riskirajoja.
Sitran viime vuonna teettämän selvityksen mukaan nykyiset päästötavoitteet eivät vielä riitä rajoittamaan lämpenemistä siedettävälle tasolle. Suomenkin pitää leikata päästöjä selvästi enemmän, noin 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Ennen vuosisadan puoliväliä pitää päästöissä päästä ensin nollaan ja sitten vielä sen alapuolelle. Meidän pitää siis aikanaan onnistua sitomaan ilmakehästä vuosittain enemmän kasvihuonekaasuja kuin sinne päästämme.
Sitra on käynnistänyt yhdessä Itämeri-säätiö BSAG:n ja Ilmatieteen laitoksen kanssa hankkeen, jossa tarkastellaan keinoja parantaa maaperän hiilensidontaa. Parhaimmillaan maatiloista voi tulla tärkeä osa ratkaisua ilmastokriisiin.
Tarvittavan muutoksen vauhti huimaa päätä. Olen siitä huolimatta toiveikas.
Neuvokkaat tutkijat ja yrittäjät ovat yllättäneet meidät kerta toisensa jälkeen iloisesti. He ovat keksineet uusia ilmastoratkaisuja ja soveltaneet vanhoja tuttuja paljon luultua nopeammin.
Maalle rakennettava tuulivoima on Lappeenrannan teknisen yliopiston mukaan jo Suomen halvin tapa tuottaa sähköä. Aurinkosähkö on puolestaan edullisin vaihtoehto monessa maassa.
Autonvalmistajista Volvo ehätti ensimmäisenä ilmoittamaan, että kaikissa sen uusissa malleissa on sähkömoottori vuodesta 2019 eteenpäin. Useat maat Britanniasta Kiinaan valmistelevat uusien polttomoottoriautojen kieltoa.
Historia osoittaa, että pystymme vaikka mihin, kun ryhdymme siihen tosissamme. Kysymys on enemmän siitä, tahdommeko todella.
Ihmiskuntaa koettelee ilmastokriisi. Nyt tarvitaan kriisitietoisuutta – ja sen mukaisia toimia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
