Vapaakin sana tarvitsee toimiakseen sääntöjä
Sananvapauden ihanne versoi samasta siemenestä kuin vapaat markkinat. Rajoittamattomina ne molemmat voivat johtaa sietämättömään inhmilliseen kärsimykseen.9.11.202206:00
Sananvapausabsolutistiksi itseään nimittävä miljardööri Elon Musk tarttui muutama viikko sitten Twitterin ohjaksiin. Uusi johtaja on otettu vastaan sekä kauhistuneena että innostuneena.
Palvelun arveltiin muuttuvan lokakaivoksi, jossa vähemmistöt ovat ahdistelulle vapaata riistaa. Huolet osoittautuivat tuoreeltaan perustelluiksi. Kun Musk aloitti yhtiön johdossa, mustiin ihmisiin kohdistetun rasistisen herjan käyttö kasvoi Twitterissä 500 prosenttia.
Toisaalta Muskin sallivaa linjaa on puolustettu sananvapauden tärkeydellä: demokratia ei yksinkertaisesti voi kukoistaa ilman vapautta sanoa myös loukkaavia asioita. Musk on puhunut Twitteristä ”maailmanlaajuisena torina", jolla mielipiteet – törkeätkin – ottavat toisistaan mittaa.
Paras perustelu voittakoon.
Käsitys rajattomasta sananvapaudesta muotoiltiin 1700-luvulla. Se perustuu samaan ajatukseen kuin ihanne vapaista ja itseohjautuvista markkinoista.
Ei olekaan yllättävää, että markkinoiden kevyttä sääntelyä kannattava Musk on myös laajan sananvapauden kannattaja.
Klassisen käsityksen mukaan omaa etuaan tavoittelevat ihmiset tekevät markkinoilla toimiessaan järkeviä päätöksiä.
Idean innoittamana alettiin puhua ajatusten vapaista markkinoista.
Vapaassa ja avoimessa keskustelussa koetetaan löytää paras argumentti. Kuten markkinoilla, myös keskustelijoilla on käytössään kaikki mahdollinen tieto. Varallisuutta ja yhteiskunnallista asemaa tärkeämmäksi nousee kyky perustella väitteensä.
Tällaisen keskustelun tuloksena syntyy parhaimmillaan järkeviä päätöksiä yhteisymmärryksessä.
Nykyisin paatuneinkin markkinaliberaali hyväksyy lapsityövoiman kieltämisen ja jonkinlaiset työoloja säätelevät lait.
Vapaiden markkinoiden ja sananvapauden ihanteita on hellitty ja kehitelty valistuksen kirkkaimpina saavutuksina. Käytännössä rajaton vapaus ei ole toiminut niin hienosti kuin paperilla.
Teollisen vallankumouksen aikaan 1800-luvulla tehtaiden työolot olivat niin karmivia, että markkinoiden toimintaan oli pakko puuttua. Nykyisin paatuneinkin markkinaliberaali hyväksyy lapsityövoiman kieltämisen ja jonkinlaiset työoloja säätelevät lait.
Säätämisen aikaan vapaiden markkinoiden arkkitehdit pitivät tuollaisia lakeja tarpeettomina ja kahlitsevina.
Maailmansotien jälkeisessä Euroopassa havahduttiin siihen, että ihmisiä on tarpeen suojata myös sanomisen vapaudelta. Keskitysleirien jälkipyykkejä pesevällä mantereella ymmärrettiin, mihin raivokas kansankiihotus voi pahimmillaan johtaa.
Esimerkiksi Ruotsissa säädettiin vuonna 1948 Lex Åbergiksi kutsuttu laki. Se kielsi kiihottamisen kansanryhmää vastaan. Laki sai nimensä kansallissosialistiselta kirjakauppiaalta Einar Åbergilta, maailman ensimmäiseltä holokaustin kieltäjältä.
Yhdysvalloissa Lex Åberg ei tulisi kysymykseenkään. Se olisi vuonna 1789 annetun perustuslain ensimmäisen lisäyksen vastainen. Perustuslain mukaan kongressi ei saa säätää mitään sellaista lakia, joka rajoittaisi sanan- tai lehdistönvapautta.
Viimeistään vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen sosiaalisessa mediassa leviävään vihapuheeseen ja hybridivaikuttamiseen on kuitenkin kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota.
Pääosin vasemmalta tulleen julkisen paineen, mutta myös EU:n uuden lainsäädännön vuoksi, some-yhtiöt kiristivät omatoimisesti moderointikäytäntöjään.
Muskin Twitter-kaupat ovat askel toiseen suuntaan.
On selvää, että yhteiskunnallinen keskustelu ei voi olla pelkkää sovinnaisuuksien toistelua. Sananvapauden tarkoitus on turvata myös kuohuttavien mielipiteiden esittäminen.
Puhua voi kuitenkin monella tapaa.
Valehtelulla ja kansankiihotuksella ei ole mitään tekemistä vilpittömän ajatustenvaihdon kanssa. Karu esimerkki tästä ovat Vladimir Putinin väitteet Ukrainan natsihallinnosta sodan perusteluna.
Pahoin pelkään, että Elon Muskin ajattelussa tällainenkin puhe on turvattava. Vaikka sitten ihmishenkien kustannuksella.
Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
