Luke ohjattava takaisin kartalle

Mielipide

20.9.201902:00

Kolumni

Jouni Kemppainen

Luonnonvarakeskuksen uudet tutkimustulokset nautojen aiheuttaman fosforikuorman vähentymisestä kohauttivat alkuviikolla (Yle 15.9). Luken johtava tutkija Perttu Virkajärvi toteaakin, ettei nautatilojen lantapommista voi enää puhua (MT 17.9.). Hänen mukaansa syy fosforikuormituksen vähenemiseen on tiloilla tehty erinomainen työ.

Virkajärven tutkimustulos on erityisen tärkeä lisä maatalouden ympärillä käytävään keskusteluun. Viime vuosina on liian helposti ajauduttu tilanteisiin, jossa maataloutta tai sen suuntia syyllistetään nopeasti lonkalta ampuen. Tuottajien parissa on ihmetelty tilannetta ja kaivattu alan omia tieteentekijöitä julkiseen keskusteluun.

Muun muassa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan vaisua panosta on viime viikkoina arvosteltu kovin sanoin (MT 11.9.). Maa- ja metsätaloudesta elantonsa saavat ovat syystäkin ihmetelleet, missä heidän omat tieteentekijänsä ovat silloin, kun maa- ja metsätaloutta syyllistetään muiden eturyhmien toimesta.

Perttu Virkajärvi on aiemminkin erottunut edukseen tutkijoiden joukossa. Hän suhteutti pari vuotta sitten suomalaisen naudanlihan syönnin ilmastovaikutukset Phuketin matkailuun. MT:n asiasta tekemä juttu levisi laajasti muuhunkin mediaan ja on edelleen yksi lehtemme luetuimpia verkkoartikkeleita.

Virkajärvi on jaksanut puhua myös suomalaisen naudanlihan tuotannon vahvuuksista, nurmen hiilensidontakyvystä ja painottanut paikallisten tutkimustulosten merkitystä lihansyönnistä tai nautataloudesta käytävässä keskustelussa.

Näistä Maaseudun Tulevaisuus on uutisoinut toistuvasti. Ilahduttavaa on myös, että muussakin mediassa kotimaisen tuotannon erot ja edut suhteessa ulkomaiseen tuotantoon tulevat esiin. Ylenkin uutisointi on tästä tervetullut esimerkki.

Mutta mitä tekee Luke? Juuri kun naudantuotantoalueilta saatu tutkimustieto on nostattanut vaikuttavaa yhteiskunnallista keskustelua ja virasto on muutenkin palannut näkyväksi, se ulkoistaa Maaningan ja uhkaa lopettaa Ruukin tutkimuspisteensä. Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan tuottajat ja muut ympäristön tilasta kiinnostuneet ovat syystäkin pöyristyneitä.

Jokioisille rakennettavaa uutta tutkimusnavettaa ei kannata vähätellä, mutta tutkimusta kannattaa tietenkin tehdä siellä, missä tuotantosuunnan toimijatkin ovat. Tästä Virkajärven tutkimukset ovat hyviä esimerkkejä.

Vastuullista päättäjää on ollut vaikea tavoittaa (MT 17.9.), mutta maakuntien ministereitä asian luulisi kiinnostavan. Suunnistustaustan omaava tiedeministeri Hanna Kosonen (kesk.) voisikin nyt ohjata Lukea takaisin kartalle. Apua voisivat tarjota maakunnallisilla teemoilla aiemmin vahvasti profiloitunut opetusministeri Li Andersson (vas.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Sama kolmikko voisi puuttua myös keskusteluun, jossa arktisen tutkimuslaitoksen perustamista suunnitellaan Rovaniemen tai Oulun sijasta Helsinkiin!

Kun luonnonvarojen käytöstä tai alueiden asemasta tehdään tutkimusta, sitä kannattaa tietenkin tehdä siellä, missä paikallinen asiantuntemus on parasta.

Muun päätöksenteon tapaan.

Korjattu juttua 20.9.2019 kello 14.55: Luke aikoo ulkoistaa Maaningan tutkimusnavetan, ei lopettaa sitä.