Lukijalta: Jos valtion ja kuntien keskijohto puolitettaisiin, tulos­parannus olisi jopa kuusi miljardia euroa

Jokaiseen ongelmaan ei eduskunnan tarvitse kirjoittajan mielestä säätää uutta lakia. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

Veli-Pekka Kiviharju kirjoitti Maaseudun Tulevaisuudessa (22.5.) ”Julkisessa hallinnossa säästömahdollisuuksia”. Olen samaa mieltä.

Valitettavasti tämän aiheen käsittely meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa on jäänyt varjoon. Tietysti eiväthän virkamiehet esitä päättäjille oman oksansa sahaamista. Hyvä veli/sisko-verkosto toimii.

Suurissa kunnissa on apulaisjohtajia, sijaisia niin monta, että jokaiselle vallassa olevalle puolueelle löytyy ”hillotolppa” ja muut puolueet eivät vastusta, koska kohta on heidän vuoronsa.

Tätä asiaa selvittämään pitää nimetä ulkopuolinen HR-asiantuntija. Valtion ja kuntien hallintojen palkka­kulut ovat noin 36 miljardia euroa ja tästä summasta keski­johdon palkkojen osuus oli noin 12 miljardia euroa.

Olen itse ollut töissä valtakunnallisessa organisaatiossa, jossa aikanaan organisaatiosta yksi taso poistettiin ja seuraavien vuosien aikana tulos ja tehokkuus paranivat ja byrokratia väheni.

Jos kahden vuoden aikana nykyisestä valtion ja kuntien keskijohdosta joka toinen siirrettäisiin tehtäviin, joissa tekijöistä on puutetta, valtion ja kuntien yhteinen tulos­parannus olisi kahdessa vuodessa noin kuusi miljardia euroa.

Jokaisen menneen halli­tuksen ohjelmissa on ollut byrokratian vähentäminen, mutta mitään merkittävää ei ole saatu aikaan, koska virkamiehet vastustavat heidän määränsä vähentämistä. Virkamiesten vähentäminen merkitsee jäljelle jäävien vastuun kasvamista, lisää palkkaa ja motivaation paranemista.

Kuntalaisille, suomalaisille se tarkoittaisi joustavampia palveluja ja vähemmän byrokratiaa.

Ei tarvitse peruspalveluja leikata tai karsia, koska tehostaminen ja parempi johtaminen riittävät. Myös eduskunnan on herättävä byrokratiatalkoisiin, ei jokaiseen ongelmaan pidä uutta lakia säätää.

Pekka Rusila

Lahti