Anna sen soida!

Mielipide

27.6.201602:00

Kolumni

Mia Palokallio

Tiedätkö sen tunteen, kun kuulee ensimmäistä kertaa jonkin biisin, ja vedet herahtavat silmiin? Ja kun kuuntelet sen uudestaan, sydän menee sykkyrälle. Kerta toisensa jälkeen. Kenties et välillä pysty edes kuuntelemaan biisiä, niin syviä sielun sopukoita se soittaa.

Miten joku voi saada aikaiseksi jotain niin pakahduttavaa?

Tai oletko kokenut sen ihmeen, kun harmaa päivä ja fiilis muuttuvat ihan toiseksi, kun päässä saa soimaan mieltä nostattavat sävelet?

Askel, joka vielä äsken laahasi, nousee reippaammin. Hymy leviää silmiin ja päiväkin näyttää kirkkaammalta. Jos olet, tiedät, miten musiikki antaa virtaa.

Ehkä joku muistaa Ally Mc Bealin, jolla oli oma tunnuskappale. Pidin sitä jotenkin vitsikkäänä, ja niin kai se oli tarkoitettukin. Viime vuosituhannella pyörineessä amerikkalaissarjassa musiikilla oli muutenkin iso rooli tunnetilojen kuvauksessa.

Sarja tuli minulle mieleen, kun sain yllättäen ihan oman tunnusbiisin viime vuonna. Sen tekijä, suomalainen artisti, ei tietenkään sitä tiedä, mutta hän sattui julkaisemaan kappaleen syntymäpäivänäni. Otin sen jotenkin henkilökohtaisesti.

Pahoina päivinä kaivan kappaleen kuulokkeisiini. Toimii. Joskus hyvinäkin.

Musiikin ihmeellisestä voimasta on paljon tieteellisiä tutkimuksia. Niin paljon, että on oikeastaan ihme, ettei musiikkia käytetä enempää hyödyksi työelämässä. Vanhassa Tee työtäs laulellen -rallatuksessa on viisautta. Suomi nousuun musiikilla!

Tiedetään, että musiikki hoitaa niin päätä kuin sydäntä. Siis sydänsurujen lisäksi myös kirjaimellisesti sitä sydäntä, joka pumppaa rinnassamme.

Voimakas ja energinen musiikki saa meidät valppaiksi: syke tihenee ja adrenaliiniin määrä veressä kasvaa.

Sen vastapainoksi, että musiikki antaa virtaa, voi levottomuutta, stressiä ja jopa kipua lievittää musiikilla.

Tarvittaessa musiikki hidastaa sykettä, madaltaa verenpainetta, vähentää stressihormonin määrää veressä ja rauhoittaa.

Tuutulaulujen teho perustuu tähän. Minulla ei ole aavistustakaan, kuinka monta kertaa aikanaan lauloin esikoiselleni samaa monotonista tuutulaulua. Hänestä tuli muusikko.

Musiikin vaikutusten laajuus on yllättänyt aivotutkijatkin. Tutkimuksissa on todettu, että musiikin kuuntelu näkyy jopa rakennemuutoksina aivoissa.

Tutkijoiden mukaan aivot reagoivat musiikkiin hämmästyttävän voimakkaasti. Sävelet vaikuttavat aivoalueisiin, jotka säätelevät vireyttä, huomiokykyä, käsitteellistä ajattelua, muistia, tunteita sekä liikkeitä.

Melko tuore kotimainen tutkimus on osoittanut, että musiikin kuuntelu edistää jopa aivohalvauksesta toipumista.

Vanhusten ja muistisairaiden hoidossa vanhat tutut laulut eivät suinkaan ole pelkkää viihdettä.

"Musiikki on silta kadonneisiin muistoihin, sillä se aktivoi niihin taltioituneet tunteet", psykologi ja musiikin tohtori Ava Numminen on hienosti sanonut.

Hauskinta tässä kaikessa on se, että tutkijoiden mukaan parhaiten meitä hoitaa sellainen musiikki, josta me pidämme. Oli lempimusiikki sitten klassista, rockia, poppia, jazzia, vanhoja virsiä tai kaikkea tunnelman mukaan, nautitaan!

Annetaan musiikin koskettaa ja viedä arjen yläpuolelle: pakahdutaan, rokataan, lumoudutaan, riehaannutaan ja hiljennytään.