Onko malttia budjetoida viisaasti?

Mielipide

1.9.201702:00

Kolumni

Sari Essayah

Kristillisdemokraatit odottavat ensi vuoden talousarvioon hallitukselta panostuksia työllisyyteen, yrittäjyyden tukemiseen, lapsiperheiden ja eläkeläisten tilanteen helpottamiseen sekä sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen. Valtion talouden tasapainottaminen on syytä olla edelleen budjetin keskiössä.

Talouskasvua tulee pystyä muuttamaan uusiksi työpaikoiksi. Työmarkkinoilla on sekä alakohtainen että alueellinen kohtaanto-ongelma. Esimerkiksi kotiseudullani Ylä-Savossa koulutettujen metallimiesten ja koneistajien pula uhkaa jo toimituksia.

Alalle on vaikea saada nuoria, ja erityisesti naisia hallituksen kaavailut yritystoiminnan aloittamisen ja opiskelun mahdollistamisesta työttömyysturvalla ovat kokeilemisen arvoisia.

Tuottajien kriisitukea lomituspalveluiden hankkimiseen olisi myös syytä jatkaa.

Orastavaa talouskasvua ja positiivista virettä työllisyydessä varjostaa pelko työmarkkinarauhan rikkoutumisesta. Nyt tarvitaan malttia ja harkintaa niin työntekijöiden kuin työnantajien puolella. Yritysjohtajien tulee näyttää esimerkkiä, eikä kuvitella, että palkansaajat tyytyvät palkkamalttiin, jos johtajat samalla korottavat omia ylisuuria palkkioitaan ja etuuksiaan.

Perheministeristä huolimatta asuntovelkaiset lapsiperheet näyttävät olevan Sipilän hallituksen hampaissa. Asuntolainojen korkovähennyksen leikkaaminen, asumistuen muutos, kiinteistöveron nosto ja tuloverotuksen lapsivähennyksen poistuminen ovat tuntuvia heikennyksiä monille lapsiperheille.

Lapsiperheet ovat kuitenkin tulevaisuuden veronmaksajien ja eläkejärjestelmän ylläpitäjien kasvattajia eli hyvä väestö- ja perhepolitiikka on koko hyvinvointi- ja talouspolitiikan kova ydin. Vain sitä harjoittamalla voimme rohkaista suomalaisia perustamaan perheitä.

Lapsimäärän vähentyessä vanhusväestö kasvaa. Sote-uudistuksen kiemuroissakaan vanhusten sosiaalipalveluista huolehtiminen ei ole ollut keskiössä.

Nyt olisi aika kartoittaa laajamittaisen palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa, jonka turvin myös pienituloiset eläkeläiset voisivat hankkia tarvitsemiaan palveluita kotona asumisen tueksi.

Turun järkyttävän terrori-iskun jälkeen monet poliittiset päättäjät ovat heränneet todellisuuteen. Puheita turvallisuusviranomaisten lisärahoituksesta ja tiedustelulakien aikaansaamisesta on kuultu niin oikealta kuin vasemmalta. Hyvä näin.

Kristillisdemokraatit ovat jo viime kaudelta ajaneet tiedustelulakien voimaan saattamista, silloiselle hallituskoalitiolle se ei kuitenkaan sopinut.

Maamme turvapaikka- ja palautuspolitiikkaa tulee uudistaa ja tehostaa. Oikeusvaltiomme ei kestä sitä, että kielteisiä päätöksiä käsitellään jopa vuosikausia eri oikeusasteilla ja näin niin sanottujen paperittomien määrä kasvaa.

Toisaalta meidän on varmistuttava riittävän ja pätevän henkilöstön kautta muun muassa turvapaikkahaastatteluiden ja -perusteiden tutkinnan laadusta ja oikeusvarmuudesta.

Hallituksen, eduskunnan ja turvallisuusviranomaisten ensisijainen tehtävä on pitää huolta kansalaisten turvallisuudesta. Tärkeintä on estää surun ja vihan muuttuminen kostoksi ja yhteiskunnan järkkyminen, sillä silloin terroristit ovat päässeet todelliseen tavoitteeseensa.

Terroristille viattomat siviiliuhrit ovat vain väline ihmisarvoa arvostavan kulttuurin ja yhteiskuntarauhan järkyttämisessä. Nyt tarvitaan maltillisuutta. Meillä jokaisella on tehtävä muistuttaa arvoihimme perustuvasta oikeusvaltioperiaatteestamme, jossa syylliset saatetaan vastuuseen, mutta syyttömät jätetään rauhaan.