Demokratiaan tarvitaan kansa ja lehdistö

Mielipide

16.5.201602:00

Kolumni

Kaijaleena Runsten

Sambian poliisi veti suoraan kovat piippuun, kun ruotsalaistoimittajat koettivat selvittää, kuinka heidän maksamaansa kehitysapua on käytetty (MT 13.5.).

Ruotsin TV:n (SVT) kaksikko koetti paikallisen toimittajan kanssa lähestyä tuottajajärjestö ZNFU:n toiminnanjohtajaa yrittäjäperheen ilmeisen hienon maatilakodin ulkopuolella.

Haastattelun metsästäminen on ymmärrettävää. Toiminnanjohtaja Ndambo Ndambo on joka tapauksessa vastuussa järjestönsä pyörittämästä hankkeesta, liittyi siihen epäselvyyksiä tai ei.

Vaikka pidätyksen taustalla olisikin kulttuurien yhteentörmäys, ei tapa hoitaa ongelma ollut oikeutettu. Eikä se edes auta. Päinvastoin SVT jatkaa selvittämistä entistä varmemmin. Kova reaktio vahvisti kuvaa, että salattavaa on.

Poliisin toiminta on lähes arkea monien kehittyvien maiden toimittajille. Heitä kuulustellaan, toimituksiin tehdään ratsioita ja toimittajat joutuvat jopa pidätetyiksi, pahimmillaan vankilaan.

Kuten viikonvaihdesivujen uutiset kertoivat (MT 13.5.), häirinnällä ja suoranaisella uhkailulla koetetaan saada lehdistö jättämään valtaa pitävien kannalta ikävät aiheet rauhaan.

Vaikka valtavan maanosan talous nousee vanhaa Eurooppaa nopeammin ja yksipuoluejärjestelmistäkin on vähitellen luovuttu, demokratia etenee hapuillen.

Syyt ovat joka maassa vähän erilaisia. Mukana on kuitenkin paljon taakkaa siirtomaahistoriasta ja maailman viime vuosikymmenien ulko-, kauppa- ja maatalouspolitiikastakin. Länsimainen kehityspolitiikka on valitettavasti osaksi omiaan ylläpitämään mielialaa valkoisesta ylemmyydentunnosta.

Haluamatta yleistää liikaa voi todeta, että useissa maissa korruptio elää lehmänkaupoissa valtapuolueen sekä sen lähipiiriin kuuluvien yrittäjien ja talousjohtajien kanssa. Kansalaisjärjestöjä ja lehdistöä kontrolloidaan kuvitellen, että tietämätöntä kansaa on helpompi hallita.

Mutta eihän se enää nykyisessä internetin maailmassa toimi.

Jää nähtäväksi, kuinka tiukasti Ruotsin hallitus reagoi. Tilanne koskettaa suoraan WeEffect -kehitysjärjestöä, joka on useiden kansalaisjärjestöjen kuten Ruotsin tuottajien LRF:n rahoittama.

Tapauksella on väistämättä vaikutusta Suomen ulkoministeriön päätöksiin, sillä ruokaturvahanke on maiden yhteinen.

Myös Suomen maaseudun kehittämisjärjestö FFD ry odottaa, miten edetä metsähankkeensa kanssa (MT 4.5.). Maailman ruokajärjestö FAO on jo aloittanut hankkeen Sambian tuottajien kanssa.

Sotkusta kärsivät sambialaiset pienviljelijät ja kyläläiset. Se on erityisen harmillista, koska maan tuottajajärjestö on ollut yksi maanosan aikaansaavimmista.

Demokratiaa ei voi tuoda, eikä sitä voi pakottaa.

Ainoa tie on, että kansalaiset pääsevät oikeasti mukaan rakentamaan yhteiskuntaansa. Maaseutuvaltaisissa maissa siinä tarvitaan muun muassa tuottajajärjestöä, joka tukee jäsentensä elinkeinojen vahvistumista. Samalla opitaan yhdessä vaikuttamista.

Toinen yhtä tärkeä on lehdistön mahdollisuus tehdä työtään. Se lisää kansalaisten ymmärrystä myös siitä, ettei politiikan teko ole globaalien tuotanto- ja palveluketjujen maailmassa helppoa.