Kasvua luonnonvaroista, ruuasta ja paikallisuudesta
Säätely-Suomesta tulee siirtyä kohti kasvu-Suomea.15.3.201701:00
Toimiessani maa- ja metsätalousministerinä innostuin biotaloudesta.
Kiinnitin huomiota arvioon, jonka mukaan vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Olin siis kasvualan ministeri.
Kilpailu resursseista ja luonnonvaroista kiihtyy kiihtymistään. Samaan aikaan suomalainen maaseutu tarjoaa puhtaan ilman, veden ja maaperän. Olemme näiden hyödykkeiden suurvalta. Puhtaiden raaka-aineiden ja niistä valmistettujen tuotteiden kysyntä maailmalla ei tule vähenemään. Pidän tätä suurena mahdollisuutena maaseutuelinkeinoille.
Meidän on otettava osamme kasvavista markkinoista. Ilmastonmuutoksen seurauksena koemme väistämättä energiavallankumouksen fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvaa energiaa ja biotaloutta. Teknologia kehittyy, ja tulevaisuudessa puu ja muu biomassa tulevat korvaamaan öljyn erilaisten tuotteiden raaka-aineena yhä enemmän.
Muutoksen voittajiin kuuluu suomalainen metsätalous, josta puhuttiin vielä vähän aikaa sitten auringonlaskun alana. Surkuteltiin kännyköiden ja tablettien tappavan Suomen paperiteollisuuden.
Samoin esimerkiksi verkkokaupan kasvu on nähty Suomessa lähinnä uhkana, mutta nyt on huomattu sen lisäävän kartongin kysyntää valtavasti. Nämä esimerkit osoittavat, että puunjalostuksen ja biotalouden arvoketjut tarjoavat suomalaiselle maaseudulle valtavia mahdollisuuksia! Puuperäiset tuotteet ovat vientitilastojen kärjessä.
Myös matkailu pitää maaseutua elinvoimaisena. Aasian kasvavan keskiluokan etujoukko on jo löytänyt tiensä Suomeen. Lapin matkailukeskusten ensi kevään tilauskirjat ovat jo täyttymässä. Puhdas luonto, rauha ja hiljaisuus ovat valtteja, jotka on osattava hyödyntää täysimääräisesti.
Valttikortit on hyödynnettävä myös ruuantuotannossa. Saparollinen possu tai antibioottien vähäinen käyttö ovat vahvuuksiamme sekä kotimaan markkinoilla että viennissä. Meidän on nostettava näissäkin asioissa profiiliamme. Kukaan ei tee sitä puolestamme. Keski-Euroopan kauppiasmaat ovat nämä markkinat jo haistaneet vaikka lähtevätkin kaukaa takaa näissä asioissa.
Mahdollisuudet pitää muuttaa tahtotilaksi kaikilla tasoilla. Tarvitsemme lisää jalkatyötä sekä EU:ssa että maailmalla, jotta viestimme kuuluu.
Harva eksyy Suomeen kuulemaan näkemyksiämme vaikkapa antibioottien käytön vähentämisen tärkeydestä ja siksi meidän on oltava kaikkialla siitä kertomassa. Tein sitä osaltani syksyllä 2014 ollessani Kiinassa sianlihan vientiä edistämässä. Kiitokset ministeri Tiilikaiselle työn jatkamisesta ja Kiinan markkinoiden avaamisesta!
Kotimaassa tarvitaan politiikkaa, joka mahdollistaa yrittämisen ja työpaikkojen luomisen. Säätely-Suomesta tulee siirtyä kohti kasvu-Suomea. Työ on aloitettu, ja lisäaskelia otetaan hallituksen kevään istunnoissa.
Meidän on satsattava yrittämiseen, työnteon kannustavuuteen ja tutkimukseen eli osaamiseen ja ahkeruuteen.
Aloitetut uudistukset pitää viedä loppuun. Maakuntiin luodaan vahva biotalousosaamisen keskittymä, kun valtaosa alan tehtävistä keskitetään maakuntiin. Se luo edellytykset alueiden vahvuuksien hyödyntämiseen, mikäli maakuntapäättäjät järjestelevät asiat viisaasti. Nyt pirstoutuneet resurssit on yhdistettävä osaamiskeskittymäksi, ja valvonnasta on siirryttävä valmennuksen ilmapiiriin.
Kunnat ovat jatkossakin elinkeinopolitiikan ytimessä. Paikallisella tahdonvoimalla on suuri merkitys, kuten vaikkapa Kiuruveden esimerkki kertoo.
Otetaan valinnanvapaus käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluissa, hankitaan lähi- ja luomuruokaa ja ollaan maan parhaita hankintaosaajia, kuten Kiuruvesi on.
Kuntapäättäjällä on väliä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
