Yliö: Pienyritysten kyykyttäminen maksuaikoja venyttämällä on saatava kuriin lakia selkeyttämällä
Pääurakoitsijan halu käyttää aliurakoitsijan varoja oman kassanhallintansa välineenä ei ole hyväksyttävä peruste joustaa yli 30 päivän maksuehdosta urakkasopimuksessa, kirjoittaa Koneyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Matti Peltola.
Kaivutyö käynnissä. Kuvituskuva. Kuva: Raisa Kyllikki KarjalainenMarkkinaoikeus antoi toukokuussa merkittävän päätöksen (MAO:248/2025), jossa se kielsi YIT Road Oy:tä käyttämästä yli 30 päivän maksuehtoa kunnossapidon aliurakkasopimuksissa, kun sopimuskumppanina on mikroyritys. Päätös koski tilanteita, joissa aliurakoitsijan vuosiliikevaihto on alle kaksi miljoonaa euroa.
Päätös jäi lainvoimaiseksi heinäkuussa 2025.
Päätös on lajissaan ensimmäinen, jossa tutkittiin maksuehtojen kohtuullisuutta elinkeinonharjoittajain välisissä sopimuksissa.
Päätös kumoaa yleisen harhaluulon, jonka mukaan maksuehdoista voidaan sopia yritysten kesken täysin vapaasti.
Sopimusvapautta ei saa käyttää väärin. Tässä tapauksessa YIT:n toiminta katsottiin lainvastaiseksi.
Lain mukainen 30 päivän maksuehto on niin sanotusti puolipakottava: siitä voidaan poiketa vain, jos velallinen pystyy osoittamaan objektiivisesti hyväksyttävän syyn pidemmälle maksuajalle.
Se, että pääurakoitsija haluaa käyttää aliurakoitsijan varoja oman kassanhallintansa välineenä, ei ole hyväksyttävä peruste.
Tämä ongelma ei koske vain teiden kunnossapitoa tai YIT:n aliurakoitsijoita. Monilla toimialoilla pienyritykset ovat riippuvaisia suurista tilaajista, mikä tekee niistä alttiita kohtuuttomille sopimusehdoille.
Ongelman laajuutta kuvaa Suomen Yrittäjien toukokuinen Yrittäjägallup, jossa yli tuhannesta vastaajasta 57 prosenttia kertoo, että käytössä olevista yli 30 päivän maksuajoista ei ole sovittu yrityksen kanssa lain edellyttämällä tavalla.
Monet pienyritykset ovat riippuvaisia suurista tilaajista, mikä tekee niistä alttiita kohtuuttomille sopimusehdoille.
On huolestuttavaa, että pääurakoitsijat ohjaavat aliurakoitsijoitaan käyttämään laskurahoitusta sen sijaan, että maksaisivat laskut kohtuullisessa ajassa. Laskurahoituksessa laskuttaja myy laskunsa rahoitusyhtiölle, joka ottaa palkkionaan tyypillisesti useamman prosentin siivun saatavasta.
Tämä siirtää rahoituskustannukset pienyrityksille ja heikentää niiden mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa.
Pitkällä aikavälillä tällainen toimintamalli ei ole edes pääurakoitsijan etu, ellei tavoitteena ole hyötyä aliurakoitsijan mahdollisesta konkurssista. Suuremmat yritykset kun saavat rahoituksensa pienyrityksiä edullisemmin ja pienyritysten täytyy viiveellä siirtää kohonneet rahoituskustannukset hintoihin – pois lukien konkurssiin menneet pienyritykset, jotka eivät enää tätä ole tekemässä.
Lyhytaikaiset tulosparannukset voivat toki tuoda bonuksia johdolle, mutta ne eivät palvele yrityksen omistajien tai toimialan kestävää kehitystä.
Myös rahoituslaitosten tulisi arvioida omaa rooliaan. Monet pankit ja rahoitusyhtiöt korostavat vastuullisuutta toiminnassaan, mutta ovat silti valmiita rahoittamaan pienyritysten yli 30 päivän maksuehdoilla syntyneitä saatavia suuryrityksiltä. Näin ollaan osaltaan tukemassa lainvastaista toimintaa.
Markkinaoikeuden päätös on tärkeä ennakkotapaus, joka vahvistaa pienyritysten asemaa ja korostaa sopimusehtojen kohtuullisuuden merkitystä. Jotta maksuliikenne toimisi tehokkaasti ja reilusti, tarvitaan selkeitä pelisääntöjä ja lainsäädännöllisiä muutoksia.
Maksuehtojen kohtuullisuus ei siis voi jäädä yksittäisten oikeustapausten varaan. Tarvitaan lainsäädännöllinen muutos, joka suojaa pienyrityksiä tehokkaammin.
Maksuehtolakia tulee muuttaa siten, että yli 30 päivän maksuehto olisi kielletty silloin, kun velallisen liikevaihto on moninkertainen suhteessa velkojaan tai kun velkoja on taloudellisesti riippuvainen asiakkaanaan olevasta suuryrityksestä.
Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2023 noin 455 000 yritystä pois lukien maa-, metsä- ja kalatalouden toimijat. Yritykset työllistivät tällöin 1,46 miljoonaa ihmistä ja tuottivat taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia koko Suomelle.
Suomen yrityksistä yli 95 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä.
Vaikeasta taloustilanteesta voidaan päästä nousuun työllä ja yrittämisellä. Maksuehtolain muutos olisi esimerkki toimenpiteestä, jolla tuettaisiin pk-yrityksiä ja taloutta yleisesti ilman julkisen talouden menolisäyksiä.
On kaikkien etu, että yritykset voivat toimia tasavertaisessa ja oikeudenmukaisessa liiketoimintaympäristössä.
Matti Peltola
toimitusjohtaja
Koneyrittäjät ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
