Autokuume sai lisävirtaa

Mielipide

4.4.202202:00

Kolumni

Harri Kallio-Kurssi

Keväisin iskevä autokuume on saanut tällä kertaa uuden vivahteen. Olisiko nyt hyvä aika ostaa sähköauto, jopa käytetty sellainen?

Sähköä käyttövoimanaan hyödyntävien henkilöautojen kysyntä käy muidenkin autokuumeisten keskuudessa tänä keväänä yläkierroksilla.

Stockmannin Hulluille Päiville tarjotut sähkö-Peugeotit varattiin maahantuojalta loppuun jo ennen markkinoiden alkua.

Myös käytetyt täyssähköautot ovat lisänneet suosiotaan monille ostajille vieraasta ajoakkutekniikasta huolimatta.

Ladattavien hybridien ja täyssähköautojen menekille antaa virtaa polttoaineiden tuore hintapiikki. Lisäksi viime vuoden lopulla autovero poistui nollapäästöisiltä autoilta.

Perhekoon täyssähköauto on ostajien keskuudessa valtavirtaa kuitenkin vasta sitten, kun uusi sähköauto ei ole jopa 20 000 euroa vastaavan kokoista bensa- tai dieselversiota kalliimpi. Näin arvioi markkinoita Autoalan Tiedotuskeskus (MT 28.3.).

Suomalaisten ostovoima tuskin sekään kohentuu, sillä hintojen korotukset eivät näytä siirtyvän palkkoihin lähiaikoina.

Omaa innostustani lisäisi se, jos alituisen latausjohtojen räpläämisen sijaan sähköauto saisi virtansa akkuihin langattomasti. Tekniikka tähän on jo olemassa.

Takavuosina autokuumetta lääkittiin maaseudulla rajatulla määrällä merkkejä ja käyttövoimatapoja.

Kerran kymmenessä vuodessa tapasimme ajaa isäni kanssa naapurikunnan merkkiliikkeeseen ostamaan uusi tai vähän käytetty Ford.

Rohkeimmat edelläkävijät ostivat 1970-luvun alun energiakriisin aiheuttaman hintashokin takia bensa-autoja, jotka oli muutettu käymään edullisella petrolilla.

Nämä Uudessakaupungissa valmistetut Saabit ja Talbotit erottuivat liikenteessä takana ajavalle välittömästi – halpa petroli jätti jälkeensä haisevat savut, kun katalysaattorit eivät vielä olleet putsaamassa pakokaasuja.

Seuraavan 1980-luvun alun hintapiikin aikaan rehvasteltiin Etelä-Pohjanmaalla markka-aikaan leikkimielisesti lauseella: "Kun bensa maksaa kympin, vain sukulaisia tulee tiellä vastaan".

Elintaso on noussut noista ajoista niin paljon, että vasta nyt vallitseva kahden euron litrahinta saa suomalaiset rajoittamaan ajamisiaan, kuten MT:n kysely viikko sitten kertoi.

1900-luvun alussa 90 prosenttia New Yorkin takseista oli sähkökäyttöisiä, loput kulkivat kaasulla tai höyryllä. Sittemmin halpa öljy syrjäytti akkuautojen kehittelyn pitkäksi aikaa.

Nykyinen historian suurin murros käyttövoimissa fossiilisista pelkästään sähköön tuskin on koko totuus. Vetytalous tekee jo tuloaan.

Bosbüllin kylässä pohjoisessa Saksassa vety on valjastettu kokeiluhankkeessa laajalti arkeen. Paikallinen tuulivoima antaa energiaa miljoonaluokan laitokselle, joka erottaa kraanavedestä vetyatomit erilleen hapesta.

Kylässä toimii jakeluasema, jossa vetykäyttöiset bussit ja henkilöautot tankkaavat menovetensä. Päästötön ja saasteeton vetyauto jättää jälkeensä vain vesihöyryä.

Autokuumeeni alenee luettuani japanilaisyliopiston selvityksen, jonka mukaan bensa-autolla kannattaa ajaa niin pitkään kuin pystyy. Massojen nopea siirtymä uuteen sähköautoon aiheuttaa sen tuotannossa isommat päästöt kuin nykyinen ajokkini.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.