Heikko taloustilanne estää tarpeelliset investoinnit

Maatilojen taloudellinen ahdinko on jatkunut pitkään. Myös suomalainen perunan- ja sokerijuurikkaantuotanto elävät vaikeita aikoja. Kauppa pystyy vahvan asemansa ja omien merkkiensä kautta painamaan ostohintansa ja sitä kautta tuottajahinnan alhaiseksi vuodesta toiseen, satomäärästä riippumatta.

Myös tuontia käytetään esimerkiksi pakastetuilla perunatuotteilla ja varhaisperunoilla kuluttajien hintamielikuvan murentamiseen ja kotimaisten tuotteiden hinnan painamiseen.

Ruokaperunalla talousahdinkoa pahentaa Venäjän vientikaupan poistuminen kesällä 2013. Venäjän vienti vastasi tätä ennen suuruusluokaltaan K-ryhmän kuoripäällisen perunan ostomääriä. Uusia, saman suuruusluokan vientikohteita ei ole onnistuttu löytämään.

Tilojen talousahdinko pakottaa ruokaperunatilat myymään perunaa sanellulla ”päivän hinnalla”, kun laskupino odottaa maksajaa.

Ruokaperunan tuotannossa on vakava ristiriita. Yksittäiset perunatilat joutuvat hakemaan tuotannon tehostamista ja pääomakustannusten alentamista kasvattamalla tuotantoalaansa. Näin vuosittain lopettavista tiloista huolimatta tuotannon kokonaismäärä ei ole kääntynyt laskuun.

Aleneva tuotantomäärä nostaisi hintaa. Koko viljelijäjoukon talouden kannalta parhaita vuosia ovat olleet katovuodet, jolloin hinta on heikon saatavuuden takia päässyt nousemaan. Yksittäisen tilan osalta tämä on auttanut vain, jos myytävää perunaa on kuitenkin tullut.

Sokerijuurikkaan hintaa painaa tällä hetkellä viime kesän tuotannosta lähtien poistuneet EU-tuotantokiintiöt. Samalla poistui EU:n vähimmäishinta juurikkaalle, joka suojeli viljelijöitä liian alhaisilta hinnoilta.

Kiintiöiden poistaminen johti suurimpien päätuotantomaiden Ranskan ja Saksan tuotannon voimakkaaseen kasvuun. Vaikka samalla viennin rajoitteet poistuivat, ei lisääntyvä vienti tukkoisille maailmanmarkkinoille ole pystynyt tukemaan sokerin ja sitä kautta juurikkaan hintaa.

Samaan aikaan EU:n komissio on ollut haluton lainsäädännön suomiin poikkeustoimiin, joilla EU:n sokerijuurikkaan tuotantoa voitaisiin tukea. Komissio katsoo, että markkinatalous hoitaa asiat kuntoon pidemmällä aikavälillä.

Kilpailulainsäädäntö estää tuotannon rajoittamisen sokerin tuotantoyhtiöiden kesken. Raju keskinäinen kilpailu asiakkaista ylläpitää tuotantoa. Sokerin tuotanto on päätuotantomaissa valtaosin viljelijöiden omistuksessa. Toivottavaa on, että järki voittaa keskinäisen kisailun ja tuotantomäärät sovitettaisiin vallitsevaan uuteen tilanteeseen. Tässä kaikki olisivat voittajia.

Tilojen heikko taloustilanne vaikeuttaa ja estää tarpeelliset investoinnit tuotantoon. Investointeja on jouduttu siirtämään peruna- ja juurikastiloilla jo vuosien ajan.

Tuotannon tehostaminen ilman investointeja ja tuotantoon panostamista on vaikeaa, jollei mahdotonta. Erikoiskasvien viljelyssä erityisen tärkeät panostukset pellon kuntoon jäävät tekemättä. Nämä heikentävät sektorin kilpailukykyisyyttä, jota tarvittaisiin tuontituotteita vastaan.

Suomalaiset kuluttajat ovat kotimaisen tuotannon puolella. Kyselyt ja toteutuneet myyntiluvut osoittavat, että kuluttajat suosivat edelleen vahvasti kotimaisia tuotteita tuontituotteiden sijaan.

Kuluttajien tehtävää alkuperän selvittämisessä tulisi edelleen helpottaa. Alkuperän kätkeminen kaupan omien tuotemerkkien, kotimaisuuteen virheellisesti viittaavien tuotenimien ja pienen, vaikeasti löydettävän tekstin taakse pitäisi lopettaa. Nyt esimerkiksi perunatuotteita saa käännellä pakastealtaalla kädet kohmeessa, ennen kuin voi olla varma tuotteen alkuperästä.

Tavoitteena on, että suomalaiselle ravintola-asiakkaalle kerrottaisiin tulevaisuudessa avoimesti lihan ja kalan alkuperä. Kun tämä saadaan aikaiseksi, tulisi tuotteiden joukkoa laajentaa muun muassa perunaan. Moni kuluttaja suosisi lounasravintolaa valitessaan kotimaista tuotantoa, jos tieto vain olisi helposti saatavilla.

Kaupan olisi pystyttävä näkemään yli lyhytnäköisestä hintakisailusta. Kotimaisten tuotannon kestävyys, tuotteiden laatu, tuoreus ja hyvä maku pitää tulevaisuudessa nostaa keskiöön. Kotimainen maatalous ja elintarviketeollisuus tarvitsevat suomalaista kauppaa, mutta myös päinvastoin.

Sokerijuurikkaalla ja perunalla on kyky hyödyntää auringon säteilyenergia ja tuottaa erittäin tehokkaasti biomateriaalia pienellä hiili- ja vesijalanjäljellä. Näissä kasveissa piilee yksi vastaus jatkuvasti kasvavaan maapallon väestömäärään ja sen ruokkimiseen.

Elintarvikkeiden lisäksi molemmista voidaan valmistaa moninaisia biotalouden tuotteita energiasta muoveihin ja lääketeollisuuden raaka-aineisiin. Uusin uutinen liittyi sokerijuurikkaan kuitujen käyttöön vahvistamaan betonin lujuutta. Käyttökohteet ovat rajattomat.