Lukijalta: Petoaita ei ole idioottivarma suojauskeino, mutta ilman sitä lammaslaidunnus olisi monella alueella mahdotonta
Petoaita on työläs ja kallis ratkaisu, eikä se sovi kaikille laitumille. Kyselyn mukaan Suomen riistakeskukselta petoaitaa saaneista 80 % on kuitenkin tyytyväisiä aitaan.
Petoaitoihin ollaan Suomessa laajalti tyytyväisiä. Suojausmenetelmiä tulee kuitenkin edelleen kehittää, kirjoittavat Luken asiantuntijat. Kuvituskuva. Kuva: Esko Keski-VähäläElokuussa uutisoitiin Tohmajärvellä sattuneesta tapauksesta, jossa 28 lammasta sai surmansa suden hampaissa ja kuusi loukkaantui.
Suomen riistakeskuksen asiantuntijoiden mukaan sudet olivat menneet laitumelle petoaidan läpi sähkövirrasta huolimatta. Sosiaalisen median ryhmissä petoaidat tuomittiin nopeasti tehottomiksi.
Petoaita on työläs ja kallis ratkaisu, eikä se sovi kaikille laitumille. Aita vaatii tilalliselta työtunteja pystytykseen, kunnossapitoon ja kasvillisuuden niittämiseen. Pienikin heikkous suojauksessa voi tarjota pedolle pääsyn helpon ravinnon äärelle. Eläintilallisen näkökulmasta tilanne on usein armoton ja turhauttava.
Keskustelun velloessa kuumana katse tulisi nostaa yksittäisestä vahingosta kokonaiskuvaan. Petoaita ei ole idioottivarma suojauskeino, mutta ilman sitä lammaslaidunnus olisi monella alueella mahdotonta. Ilman petoaitoja Suomessa tapahtuisi moninkertainen määrä kotieläinvahinkoja.
Suojausmenetelmiä pitää edelleen kehittää. Suomen riistakeskuksen asiantuntijat testaavat seuraavaksi petoaitojen sähkölankojen lisäämistä ja virran tehostamista yksittäisillä tiloilla. Jos kokeilut onnistuvat, muokataan tilallisille toimitettavaa aitapakettia.
Tulehtunut keskustelu säikäyttää hiljaiseksi tilalliset, jotka ovat aitoihin tyytyväisiä.
Julkinen keskustelu kotieläinten suojaamisesta on usein mustavalkoista. Petoaitaan livahtanut susi on uutinen, mutta toimiva aita herättää harvoin mielenkiintoa. Petoaidan ulkopuolella pyörähtänyt susi ei aina jätä jälkiä. Suuntaa antavan kyselyn mukaan Suomen riistakeskukselta petoaitaa saaneista 80 % kertoivat olevansa tyytyväisiä aitaan. Tulehtunut keskustelu säikäyttää hiljaiseksi tilalliset, jotka ovat aitoihin tyytyväisiä.
Pahimmillaan petoaitojen tuomitseminen tehottomiksi saa lammastilallisen kieltäytymään aidoista – ja näin kasvaa vahingon todennäköisyys.
Eläintilallisen arki on työntäyteistä, eikä eläinten suojaus pedoilta helpota asiaa. Kiivas keskustelu hämärtää tavoitteen, johon kaikki tähtäämme: eläinten suojaamiseen pedoilta on oltava monipuoliset työkalut ja realistinen käsitys menetelmien vahvuuksista ja heikkouksista. Tilalliset eivät saa jäädä susien kanssa yksin.
Mari Lyly
Erikoissuunnittelija, SusiLIFE-hanke
Suomen riistakeskus
Madeleine Nyman
Projektipäällikkö, SusiLIFE-hanke
Luonnonvarakeskus
Iina Ala-Kurikka
Viestinnän erityisasiantuntija, SusiLIFE-hanke
Luonnonvarakeskus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
