Saksa ja Neuvostoliitto löivät kättä Brestissä 1939
”Itsenäisen Puolan olemassaolo uhkaa joka tapauksessa Euroopan turvallisuutta”. Näin Josif Stalin kuvasi tilannetta kesällä 1939. Saksan hyökättyä Puolaan 1.9.1939 Stalin jatkoi toteamalla Puolan hävittämisen merkitsevän yhtä porvarillis-fašistista valtiota vähemmän.
Aihetta on selvittänyt venäläisen Novaja Gazetan toimittaja Leonid Mletšin. Nykyajan ihmisille artikkeli kertoo, että Stalinia ei pelkästään ihailla Venäjällä, vaan hänen virheitään voidaan myös käsitellä avoimesti.
Stalinin ja Hitlerin rengit, Molotov ja Ribbentrop olivat hyökkäämättömyyssopimuksen lisäpöytäkirjassa jakaneet Euroopan etupiireihinsä. Asia, jota Neuvostoliitto ei tunnustanut hajoamiseensa saakka 1991. Merisotakomissaari Nikolai Kuznetšov totesi Stalinin luulleen pettäneensä saksalaiset, mutta todellisuudessa tämän tulleen itse petetyksi.
Sopimuksen seurauksena Bismarckin elämäkerta käännettiin venäjäksi, Bolšoi-teatterissa esitettiin Hitlerin lempisäveltäjän Wagnerin musiikkia ja iskulauseeksi otettiin: ”Kiitos ’Jasse’ Ribbentropille, joka avasi meille ikkunat Eurooppaan”. Itsevaltiaan Stalinin tekemä virhe maksoi Mletšinin mukaan Neuvostoliitolle miljoonia ihmishenkiä.
Molotov onnitteli Saksan lähettiläs Schulenburgia 9.9. sen johdosta, että ”Saksan imperiumi” oli vallannut Varsovan – entisen Venäjän keisarikunnan hallintokaupungin.
Saksa vaati puna-armeijaa hyökkäämään Puolaan idästä, mutta Neuvostoliitto viivytteli. Komintern kielsi eri maiden kommunistisia puolueita tukemasta käynnistynyttä ”imperialistista” sotaa. Neuvostoliitto lakkautti maassa ilmestyneen antifašistisen Deutsche Zeitungin ja vangitsi sen toimittajat.
Myöhempi valvontakomission puheenjohtaja Ždanov perusteli Neuvostoliiton tulevaa hyökkäystä Puolan harjoittamalla sorrolla ukrainalaista ja valkovenäläistä vähemmistöään kohtaan. Puna-armeija hyökkäsi 17.9. ja tuhosi yhdessä Wehrmachtin kanssa vastarintaa tehneet puolalaisjoukot. Stalin luonnehti tätä ”verellä sinetöidyksi veljeydeksi”.
Puolan jakaneet suurvallat pitivät yhteisen voitonparaatin Brestissä 80 vuotta sitten, 22.9.1939. Saksaa edusti panssarikenraali Heinz Guderian ja Neuvostoliittoa – Stalinin halveksivana viestinä – sotilasarvoltaan alempi, juutalainen kombrig Semjon Krivošein.
MIG-lehden toimittaja Vladimir Šak siteerasi Guderiania: ”Venäläisiä edusti panssariprikaatin komentaja Krivošein. Hän osasi ranskaa, minkä vuoksi pystyin helposti keskustelemaan hänen kanssaan ja ratkaisemaan kaikki kysymykset.” Tunnetusti bolševikit halveksivat vieraiden kielten osaamista, koska niitä oli puhuttu tsaarin hovissa. Leninille ja neuvostovakoojille kielitaito oli kuitenkin sallittua, ja riittävän korkealla tasolla välttämätöntä.
Krivošeinin mukaan Guderian vaati puna-armeijan joukkoja lähtemään saksalaisille jätettävästä kaupungista, mutta hän ei suostunut, vaan edellytti molempien ottavan ohimarssin vastaan. Näin tapahtuikin ja molempien osapuolten soittokunnat esittivät reippaita marsseja.
Silminnäkijän todistuksen mukaan puna-armeijalaiset kuitenkin häpeilivät varustustaan, eivätkä marssineet paraatimarssia iskien saappaitaan asvalttiin. Tykistön hevoset olivat pienikokoisia ja univormujen vyöt kankaisia, kun saksalaisilla ne olivat puhdasta nahkaa.
Kaunokirjallisuudessa samaan asiaan kiinnittivät suomalaiset huomiota Väinö Linnan ”Tuntemattomassa sotilaassa”. Salo sanoi: ”Puimakoneenremmistä noilla näyttää vyötkin olevan, ja mustaa säkkiä säärystiminä. Väkisin on ajettu sotahan.” Tähän totesi Lahtinen: ”Mutta ei sitä vöillä tapella. Meinaan sitkeetä on porukka.”
Samojen kenraalien joukot taistelivat toisiaan vastaan ankarasti jo heinäkuussa 1941 Propoiskin edustalla.
Saksan propagandan ja sotasensuurin tehoa kuvaa, että jatkosodan ajan Suomen lehdistössä kuvattiin suurvaltojen ennen talvisotaa sulassa sovussa tekemää Puolan miehitystä puna-armeijan puolelta ”puukoniskuksi Puolan selkään”. Vuoden 1940 Suuri neuvostoensyklopedia määritteli: ”Puola, maantieteellinen käsite. Kuuluu Saksan valtiolliseen etupiiriin.”
Venäläinen Viktor Suvorov on selittänyt paraatin merkityksen: Yksikään sotilasjohtaja ei olisi komentanut paraatia varmistamatta asiaa esimiehiltään, koska kyseessä oli poliittinen sotilasmanifestaatio koko muuta maailmaa varten. Neuvostoliiton osalta päätöksen teki Stalin, koska kukaan muu ei olisi uskaltanut ottaa vastuuta asiasta, eikä Stalin tuolloin pelännyt Hitleriä.
Yhteisestä voitonjuhlasta oli päivälleen 21 kuukautta Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoon.
Kari Kaunismaa
VTT
Yhteisestä voitonjuhlasta oli päivälleen 21 kuukautta Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
