Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kyläkoulun kohtalo koskettaa

    Kyläkoulun kuolemasta kertonut juttu ja kolumnit koskettivat huhtikuun Kantrin lukijoita, mutta myös Valamon luostari kiinnosti.

    Lukijalta

    Jokainen juttu sai jälleen paras juttu -ääniä. Kiitos teille lukijat kaikista palautteista!

    Onnetar arpoi kymmenen Esa Pakarisen Meiltähän tämä käy -levyä seuraaville:

    Leena Frii, Kauhajoki

    Esko Rinta-Karjanmaa, Ilmajoki

    Aune Mäkelä, Tuulos

    Markus Melanen, Mänttä

    Sari Nieminen, Kausala

    Tommi Lehto, Evijärvi

    Olavi Kumpulainen, Helsinki

    Janne Hytönen, Tervo

    Kaarina Kattainen, Iisalmi

    Leena Niemeläinen, Äitsaari

    Tipasojan kylän sydämen, kyläkoulun, menetys kosketti. Kylätoimijana voin hyvin samaistua tipasojalaisten kyläaktiivien suruun. Samalla suututtaa se, jos kunnan hallinnossa ei osata arvostaa kyläläisten ponnisteluja kylänsä hyväksi – onhan kylän elinvoimaisuus koko kunnan elinvoimaisuutta! Lähetän Joukolle, Tarjalle ja Jyrkille perheineen myötätuntoisimmat ajatuksemme Norinkylästä.

    Meilläkin on Teuvan Norinkylässä yli satavuotias kyläkoulu. Olemme onnekkaita, että lapsimyönteinen kuntamme takaa koulun olemassaolon, kun 16 oppilasta ylittyy.

    Tarvitsemme vain pian lisää oppilaita kouluumme! Onko lukijoissa maallemuutosta haaveilevia lapsiperheitä? Tervetuloa! Tarjoamme turvallisen kasvuympäristön lapsille. Koulun yhteydessä on eskari ja ryhmäperhepäiväkoti.

    Itse muutin tänne naimisiin Tampereelta seitsemän vuotta sitten. Valmiiseen tottuneesta kaupunkilaisneidistä on maaseudulla kuoriutunut aktiivinen kylätoimija. Taistelija.

    Täällä on tilaa toteuttaa omia kykyjään yhteiseksi hyväksi. Eräs isä kylästämme tarjoaa tontteja kävelyetäisyydeltä koulusta lapsiperheille eurolla. Kyläläiset ovat rakentaneet turvallisen kävelytien koululle. Luomu- ja lähiruokaa löytyy läheltä. Harrastusmahdollisuuksia on paljon, ja keskeinen sijaintimme takaa työpaikkoja.

    Teuvan kunta tukee oman asunnon ostajaa tai rakentajaa 2 000 eurolla. Myös vauvaperheitä tuetaan rahallisesti.

    Pidetään yhdessä maaseutu elinvoimaisena, sillä täällä on hyvä elämä! www.norinkyla.net.

    Eliisa Panttila, Teuvan Norinkylä

    Kantri-lehti käsittelee asiantuntevasti yhteiskunnan akuutteja asioita, ilmiöitä, muutoksia...Paras juttu oli Koulu kuoli, kylä korisee.

    Niin monessa kunnassa nämä asiat ovat päätöksen alla... valitettavasti.

    Raija Nurminen, Nokia

    Eniten kolahti Pieni koulu, suuri sielu. Kävin nuorempana yrittelemässä elämää Helsingissä, mutta siitä kaupungista ei tullut minulle kotia. Jokin siinä kilpailussa ja ihmisissä. Kantrin kolumnissahan se selitys sitten oli kahteen lauseeseen tiivistettynä. ”Ei aina tarvitse pärjätä. Riittää kun on”.

    Olin tottunut ajattelemaan, että ihminen on ihminen sinällään, mutta Suuressa Kaupungissa on ainainen nokittelu päällä siitä, kuka on parempi, kenellä on riittävä status tullakseen kuulluksi, ja kuka saa määritellä sen, mitä mieltä tulee olla. Ja mitä saa laittaa päälleen.

    Kaikkien on noudatettava samaa koodia. Jos tutustumisnokittelukilpailussa toinen huomaa, että olet aivan liian arvoton (köyhä, väärä asuinalue, väärä ammatti, väärä auto, väärät vaatteet), et ole oikein edes ihminenkään siitä riippumatta mitä olet sisältä.

    Maalla riittää ihmisen arvon saamiseen se, että on. Eikä joka käänteessä tarvitse kilpailla toisen kanssa siitä, kumpi meistä kahdesta ihmisen arvon saa. Riittää kun on.

    Toinen asia samassa kirjoituksessa: surullista miten katoaa toisen ihmisen kunnioitus vanhojen mennessä hautaan. Nyt vain kaikki mulle tänne heti ja röyhkeä oman edun ajaminen on hienoin piirre ihmisessä, ja jopa kasvatuksessa tavoiteltava asia. Kyläkoulut eivät sovi tähän pirtaan. Siellä kasvaa niin vanhanaikaisia, hyvin käyttäytyviä ja toisia kunnioittavia ihmisiä.

    Pohdin lukion jälkeen metsäalaa, mutta eräs metsämies sanoi, ettei naisille tahdo löytyä kuin toimistotyötä. Ajattelin, että voin toimistotöitä tehdä muullakin alalla ja opiskelin ATK-ohjelmoijaksi. Siinä hommassa olin Helsingissä, mutta viihtyminen oli niin ja näin, kun ei ollut mielekästä tekemistä työn oheen. Halusin muualle Suomeen.

    Siihen aikaan ei oikein ollut atk-alan työpaikkoja Helsingin ulkopuolella. Mietiskelin sellaista ammattia, ettei joudu työttömäksi ja löytyy töitä myös maalta. Lääkärihän se joka pitäjässä on.

    Kävin katsastamassa Kuopion, ja mukava kaupunki kun oli, niin ei kun hakupaperit sisään ja viikko lomaa töistä valintakokeisiin. Elämä sitten heitteli itään ja länteen ja lopulta tänne kotiseudulle. Ostatti kotitilan maista pienen metsäpalstan, ja nyt olen sisätautilääkäri ja endokrinologi. Vapaa-ajalla päätoiminen mehtäraivooja.

    Tämmöisiä me ollaan nämä maalle jääneet vähä-älyisimmät (Kuisman pakinan mukaan).

    Ihmisellä pitäisi olla oikeus valita itse asuinpaikkansa. Heilläkin, jotka eivät jaksa ainaista nokkimisjärjestyskilpailua, olisi lupa tulla omalla tavallaan onnellisiksi. Kaikille ei kaupunki sovi.

    Onnellinen mehtäraivooja Savosta

    Siemenestä kaikki lähtee. Siinä kertomuksessa ilmenee historiaa, kätensä jäljen näkee kasvun ihmeestä (biologia), samalla tulee kuntoilua sekä pariterapiaa vaimon kanssa (liikunta, psykologia), nykyajan vaatimukset (taloustieto) ja se onnistumisen ILO asiasta, jossa raha ei ole päätekijänä.

    Koulu kuoli, kylä korisee. Valitettavan ikävää luettavaa ja todellista meitin kylällekin. Miettimiseksi menee, että mitä ja ketä tässä todellisuudessa ajatellaan ja kuinka pitkällä ”tähtäimellä”.

    Tepa

    Nyt kolahti: Koulu kuoli, kylä korisee. Tämä on valitettavan totta monessa pitäjässä! Nyt jo todistellaan, ettei niitä kuviteltuja säästöjä syntynytkään, aivan turhaan on maaseutua autioitettu. Tarina kosketti ja vielä kuin yhteisestä sopimuksesta Simo Ralli kirjoitti samasta aiheesta! Kiitos, jos herätitte vielä jonkun kunnan päättäjät!

    Esko Petäjä, Isokyrö

    Simo Rallin juttu Raha, henki ja elämä osui asian ytimeen. En ole itsekään ymmärtänyt toimivien kyläkoulujen lakkauttamista. Olen kuullut ”paluumuuttajien” vaihtaneen suunnitelmia, koska kyläkoulu lakkautettiin.

    Kyllä oppiminen sujuu paremmin pienissä kouluissa. Oppilaat huomioidaan yksilöinä eikä massana. Myös kodin ja koulun yhteistyö on helppoa.

    Pienet koulut voivat opettaa käyttäytymistä ja kohteliaisuutta ynnä muita hyviä tapoja paremmin. Naapuri kertoi tyttärensä aina moittineen häntä kiroilusta, mutta nyt kun on isommassa koulussa, niin puhuu aika ronskia itsekin.

    Myös Kuisma kertoi kolumnissaan viisaita.

    Tomppa

    Hiljaisuus puhuu Valamossa olkoon tällä kertaa pääsiäisen kunniaksi paras, mutta aivan erinomaisia ovat kaikki pienten kyläkoulujen puolesta puhuvat jutut. Kyllä kolahti!

    Hyvä on koko lehti, ihan paras!

    Maija Rapanen, Imatra

    Suosikkijuttuni oli Hiljaisuus puhuu Valamossa. Hienoa, että huomioitte pääsiäisen jutuissanne muutenkin!

    ”XB”

    Huhtikuun Kantrin ehdottomasti mielenkiintoisin juttu oli erittäin hyvin kirjoitettu ja kauniilla kuvilla koristeltu juttukokonaisuus Valamon luostarista. Mukavaa luettavaa pääsiäisen odotukseen.

    Virpi

    Kantrissa oli monta kiintoisaa juttua. Esimerkiksi ortodoksiuskontoa käsittelevä kirjoitus valaisi monta asiaa henkilölle, joka ei ole siihen uskontoon tutustunut.

    Kaarina Kattainen, Iisalmi

    Ihaninta luettavaa ja katseltavaa oli Sipulit kukassa. Puutarhapalsta voisi olla näin keväällä useamman sivun mittainen. Toivon lisää kiinnostavien, puutarhanhoitoon liittyvien uutuuskirjojen esittelyä. Esimerkiksi Tulppaanitarhan lumo vaikuttaa hurmaavalta teokselta.

    Tulppaanityttö