Kaista ei taida tulla kaikille

Kiitos DNA:n Jarkko Laarille vastauksesta kirjoitukseeni (MT 3.9.). Se, että 4G-verkon kattavuus Suomessa on liki sataprosenttinen, ei lämmitä meitä, jotka olemme siinä pienessä vähemmistössä, ja joilta on viety tai ollaan viemässä viimeiset laajakaista lankaliittymät.

Varsinkin kun tuo kattavuus lasketaan siten, että se on saatavissa tavallisella päätelaitteella ulkotiloissa. Tämän­hetkisellä 4G-tekniikalla näyttää kolmen kilometrin matka mastolta olevan jo liikaa kunnon yhteyden saamiseksi sisätiloihin. Toivon todella, että Laarin lupaama uusi 4G-tekniikka edes vähän vahvistaa kantavuutta.

4G:n latausnopeus meillä sisällä on 3–7 Mbps. Tervetuloa testaamaan meille etätyötä, tarjoan Laarille testipäivän ylöspidon.

5G-rakentamisprojektiin vetoaminen tässä tapauksessa lienee pelkkää propagandaa. Vuoden 2020 lopussa 100- megaisen 5G-verkon peitto oli Traficomin tutkimuksen mukaan noin 2 prosenttia maapinta-alasta. Samalla nopeudella toimiva 4G-verkon peitto oli 17 prosenttia. Lisäksi tuo nopeus on täysin teoreettinen, käytännössä siihen ei päästä juuri koskaan.

Jos 5G vuoden 2023 loppuun mennessä tulee Tervoon niin korkeintaan taajamaan. Sivukylille siitä ei ole mitään apua, koska yhden tukiaseman kantavuus on noin 700–800 metriä. Lisäksi Viestintä­viraston 5G-lisenssit eivät sisällä peittoaluevelvoitetta.

Tuleehan meillä toki reilun kilometrin päähän valokuitu, DNA:n keskukseen. Mutta ei sitä siitä voi käyttäjille myydä. Että valokuidun piirissä ollaan, ei vaan päästä siihen kiinni.