
Kahden tilan liitto
Koneiden, tuotantopanosten ja sadon kuljettaminen maatilojen välillä on Sjölundien tilalla nyt optimaalisesti suunniteltu. Enin osa viljasta kuivataan Myrskylässä.Maanviljelijöiksi Hannele ja Kaj Sjölund viettävät paljon aikaa tien päällä. Pariskunnalla on kaksi maatilaa. Ne sijaitsevat 80 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Koneita on vain yhdet, joten niiden ajaminen tai siirtäminen tilalta toiselle kuuluu arkeen.
”Kaj on lähes aina menossa, siltä se välillä tuntuu”, Hannele Sjölund sanoo.
Kun Hannele ja Kaj Sjölund löivät hynttyyt yhteen, oli molemmilla tahoillaan toimivat maatilat. Hannelen kotitila Tuusulassa oli viljatila, Kajn kotona Myrskylässä oli lypsylehmiä.
Päätös kahden tilan pyörittämisestä oli selvää, kun pariskunta laskeskeli hieman: yhdistämällä tilat peltohehtaareja tulisi parisen sataa. Sillä ja maidontuotannolla työllistäisi sekä emännän että isännän.
”Tavoitteena oli, että voisimme molemmat jäädä tilan töihin ja elää sillä”, aikaisemmin maataloussihteerin töitä tehnyt Hannele Sjölund sanoo.
Alussa molemmilla tiloilla oli kaikki maatalouskoneet omasta takaa. Sittemmin Sjölundit ovat hankkineet yhdet isommat, hyvät koneet, joita kuskataan tilalta toiselle. Kun viljelykierto ja -suunnitelmat ovat linjassa, ei äestä tarvita aamulla toisaalla ja illalla toisaalla.
”Aluksi logistiikka oli hieman sekaisin, sen voin myöntää. Työkalut olivat aina väärässä paikassa”, Hannele Sjölund sanoo. “Nyt tuntuu, että yksillä, hyvillä koneilla pelaaminen on sujuva ratkaisu. Kun Kaj ajaa Tuusulaan peltotöihin, minä jään hoitamaan lehmiä.”
Kolmenkymmenenneljän lehmän pihattonavetta on muulloinkin emännän päävastuualuetta.
”Sanon, että navettamme on yhden ihmisen pihatto”, toteaa Hannele Sjölund.
”Emme halua tämän suurempaa eläinmäärää, sillä tarkoituksena on jatkossakin, että pystyn hoitamaan tämän yksin, kun Kaj on poissa. Lehmät ovat minun juttuni. Tykkään touhuta niiden kanssa.”
”Tosin teen myös peltotöitä, eli lypsyjen välissä ajelen Tuusulan tilalle”, Hannele lisää.
Kun emäntä on navetalla, on isäntä paljon poissa kotoa. Kahden maatilan arkeen kuuluu paljon kuljettamista. Myrskylän ja Tuusulan tilojen lisäksi Sjölun-
deilla on peltoa myös Pornaisissa ja Vantaalla.
Pariskunta hankki kuorma-auton perävaunuineen, joka lavetteineen on riittävän järeä maatalouskoneiden siirtelyyn. Kuorma-autolla kuljetetaan myös viljaa tilojen välillä. Jopa märkää viljaa on järkevää tuoda Tuusulan-tilalta Myrskylän tehokkaampaan kuivuriin. Lisäksi kuljetetaan apulantaa, rehuja ja jalostukseen vietäviä öljykasveja.
Tuusulassa, emännän sukutilalla ollessaan Kaj Sjölund voi yöpyä tilalle 90-luvulla rakennetussa omakotitalossa. Se toimittaa kesämökin virkaa.
”Taloni oli tovin myös vuokralla ulkopuolisella. Nyt se on omassa käytössä. Yhdessä käymme siellä harvakseltaan.”
Tuusulan tila säilyttää kotitilan roolin Hannele Sjölundin elämässä muutoinkin. Hänen vanhempansa asuvat talouskeskuksen päärakennuksessa syytingillä.
Nyt kahden tilan hoitaminen sujuu, mutta hankalammatkin ajat ovat vielä muistissa.
Sjölundit aloittivat yhdysviljelyn vuonna 2000, ja alussa pariskunnan hoidettavana ei ollut lainkaan karjaa. Silloin perhe oikeastaan asui kahta kotiakin.
Lehmien myötä vuonna 2006 arki vakiintui Myrskylän tilalle. Samoihin aikoihin lapset tulivat kouluikään, ja ratkaisu oli pakko tehdä. Hannele ja Kaj Sjölundin lapset ovat nyt isoja.
Ella,17 ja Simo, 16, ovat tottuneet kahden maatilan välillä kulkemiseen. Pieninä he istuivat paljon autossa ja traktorissakin, kun ajeltiin tilojen väliä. Joskus mentiin kahdella traktorilla Tuusulaan: isännällä tytär ja emännällä poika apukuskina, puolessa matkassa Mäntsälässä syötiin levähdysalueella eväät.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

