Suomi tuonnin varassa – minä en
Jouko Kyytsönen: "Sähköä ostan pörssistä. Jos pörssi romahtaa, lisään halkoja takkaan."11.1.201601:00
Suomi kiikkuu pahasti tuontipiuhan varassa. Täällä kulutettiin torstaina iltapäivällä sähköä kaikkien aikojen ennätysteholla. Siitä kolmannes tuotiin Ruotsista ja Venäjältä. Oli pakko, kun oma tuotanto ei riitä. Suomen talouden toiminta riippuu suoraan siitä, että naapurimaissa tuotetaan sähköä yli oman tarpeen.
Minä en sen sijaan ole riippuvainen sähköstä, vaikka omakotitalon maalämpöpumppu sähköä haukkaakin kolmanneksen suoran sähkölämmityksen määrästä.
Sähköä ostan pörssistä. Jos pörssi romahtaa, lisään halkoja takkaan. Tietysti on ikävää jos telkkari ei näy, mutta patteriradiosta on nostalgista kuunnella musiikkia, kuunnelmia ja ylen tärkeitä tiedotuksia.
Minulla on myös taskulamppu, jonka pariston voi veivata käsin täyteen. Halot on hakattu etukäteen pariksi vuodeksi.
Eli sähkön loppuminen ei ole mikään henkilökohtainen ongelma, mutta Suomen ei kannata paljon omavaraisuudesta ylpeillä.
Muutama vuosi sitten omavaraisuutta päätettiin nostaa antamalla ronskisti tukea tuulimyllyjen rakentajille. Niitähän sitten alkoi tulla, koska erinomainen tuotto oli taattu valtion vakuutuksella.
Viime kesänä Energiavirastoon tulvi myllyhakemuksia. Tukea saivat ne, joka ensin ennättivät, koska päättäjät huomasivat, että tämä rahakaivo piti sulkea.
Mikäli viime torstaina tarkeni 20–40 asteen pakkasella ympärilleen vilkuilla, huomasi, ettei juuri tuullut. Niinhän se, kun pakkanen oikein paukkuu, silloin ei tuule. Eikä aurinkopaneelin piikiteen elektroni värähdä.
Sähköyhtiöt kauppaavat halukkaille innolla sataprosenttista tuulisähköä tai aurinkosähköä ja on sitä joku ostanutkin. Toivottavasti kukaan heistä ei asu sähkölämmitystalossa, olisi voinut tulla kylmä.
Minä turvaudun pakkasella halkoihin. Mutta mihinkäs Suomen teollisuus turvautuu silloin, kun ankara Siperia kuuraa koko Pohjolan, Baltian ja Leningradin maakunnan 30 asteen vaippaan?
Silloin Svea-mamma pitää vesi- ja ydinvoimaloilla tuottamansa sähkön visusti oman kansankodin sisäpuolella. Samoin toimii punaposkinen norjalainen. Ja vielä vähemmän on sähköä saatavissa idän iivanalta, vaikka Fortum sinne muutaman miljardin on uhrannut.
Suomessa käy niin, että sähkön hinta nousee euroon–kahteen kilowattitunnilta ja tehtaat panevat pillit pussiin. Ja talous jatkaa taantuman tiellä.
Varavoima on kortilla, sillä Pohjolan Voima on voimaloita sulkenut ja särkenyt ja Fortumin Inkoon tuhatmegawattinen on syväjäässä.
Jonkinlainen pelastus voi käydä Virosta, jossa palavaa kiveä riittää, samoin neuvostoaikaisia voimaloita. Silloin ei kyllä ole syytä katsoa Narvan taivaalle, tai jos katsoo, ei tuhkalta taivasta näy.
Suomessa pörssisähkö on normaalitilanteessakin kalliimpaa kuin muualla Pohjolassa kun perusvoimaa ja siirtoyhteyksiä Suomen ja Ruotsin välillä on liian vähän.
Suomalaiset kaapeleita mielellään rakentaisivat maiden välille kustannukset jakaen, tästä on ministerikin käynyt puhumassa. Mutta niitä kaapeleita ei heti rakenneta, koska se ei hyödytä ruotsalaisia. Maassa on tarpeeksi omiakin linjoja vedettävänä.
Mutta mitäs minä tuosta, lisään pökköä pesään ja nautin säteilylämmöstä.
jouko.kyytsonen@mt1.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
