Lapsen oikeudet lisättävä perustuslakiin

Lapsen keskeiset oikeudet pitäisi lisätä perustuslakiin. Oikeudesta elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen säädetään 7 §:ssä. 6 §:ssä säädetään yhdenvertaisuudesta myös lapset mainiten. Lapsen erityistarpeita ei kuitenkaan huomioida.

YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista todetaan, että ”lapsi ruumiillisen ja henkisen kypsymättömyytensä vuoksi tarvitsee erityistä suojelua ja huolenpitoa, siihen luettuna asianmukainen hoito sekä ennen syntymää että sen jälkeen”; ”perheellä, joka on yhteiskunnan perusryhmä ja sen kaikkien jäsenten ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö, on oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua niin että se pystyy täydellisesti hoitamaan velvollisuutensa yhteiskunnassa”; ”Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu”; ja ”hänellä on syntymästään lähtien – mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan”.

Tämän mukaisesti pitäisi perustuslakiin lisätä: ”Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon sekä ennen syntymää että sen jälkeen, sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Perheellä, joka on lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö, on oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua niin että se pystyy hoitamaan velvollisuutensa. Kaikissa toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.”

Tarve lisäykseen perustuu siihen, että lapsen erityisoikeudet on perustuslaissa unohdettu. Vaarana on, että lapsi, joka ei ole oikeustoimikelpoinen, ymmärretään oikeusobjektiksi ilman ihmisoikeuksia. Vaara on ilmeinen, sillä oikeuksista tiedottaminen on ollut riittämätöntä.

Vaikka sopimus on ollut voimassa yli 20 vuotta, YK:n lapsen oikeuksien komitea huomauttaa Suomea siitä, että ”suuri yleisö, mukaan lukien vanhemmat ja lasten parissa työskentelevät ammattihenkilöt, tuntee yleissopimusta vain heikosti”.

Yleissopimuksessa Suomi on sitoutunut muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Arvojen koventuessa ja talouden kiristyessä paine siihen, että lainsäädännössä, hallinnollisissa ja muissa toimissa unohdetaan lapsen oikeudet, kasvaa ellei lisäystä perustuslakiin tehdä.

Suomi allekirjoitti helmikuussa yleissopimuksen pöytäkirjan, jonka mukaan lapset voivat valittaa oikeuksiensa loukkauksista. Mitä hyötyä on valitusmenettelystä, kun oikeuksia ei tunneta?

Nostamalla lapsen oikeudet perustuslakiin varmistetaan se, että tieto niistä tavoittaa suuren yleisön. Samalla Suomi viestittää ottavansa vakavasti ihmisoikeudet ja YK-sitoumuksensa.

Petteri Hiienkoski