Lelutehtailija Maija Jussila hyppäsi pitkästä aikaa Jukka-keinuhevosen selkään.
Leikintekoa
Harri Savo sihtaa Koronan pelinappulaa.
Lelujen legendan, Fortuna-pelin suosio on kestänyt lähes 80 vuotta.
Kotimainen koivu saa uuden muodon lelutehtaalla.
Hakka-lelun laudat odottavat kokoamista.Kotimainen lelu elää sitkeästi mukana muuttuvassa maailmassa. Kantri kävi tutustumassa kolmeen leluvalmistajaan.
Pitkät perinteet, luja laatu ja suomalaisten usko kotimaisuuteen pitävät suomalaisen leluteollisuuden hengissä.
Vaikka kotimaisten lelujen arvostus on korkealla, Suomessa valmistettujen leikkikalujen osuus kokonaismarkkinoista on vain muutaman prosentin luokkaa.
Valtaosa Suomessa myytävistä leluista valmistetaan Kiinassa.
”Pelkästään Suomen joulumyyntiin tuodaan vuosittain arviolta 25 miljoonaa lelua ulkomailta”, sanoo Oy Juho Jussilan myyntipäällikkö Harri Savo.
Jyväskyläläinen Oy Juho Jussila on Suomen suurin ja ainoa teollisen mittakaavan puuleluvalmistaja. Perinteikäs perheyritys tunnetaan legendaarisista Jukka-puuleluista, joilla Suomen lapset ovat leikkineet jo monessa polvessa.
Juho Jussilan leluilla on poikkeuksellisen pitkä elinkaari. Fortuna-peli on täyttänyt 86 vuotta ja Jukka-keinuhevosta on tehty vuodesta 1947.
Ikisuosikkeja ovat myös Askare-laatikko, Rullajakkara sekä alakerran naapurin kauhuna tunnettu Hakka-lelu, jonka puisia tappeja suomalaiset piltit ovat vasaroineet jo vuosikymmenten ajan.
Koronaa eli ”köyhän miehen biljardia” läiskittiin jo sotavuosina korsujen uumenissa.
”Koronaa toimitettiin Suomen armeijalle 70 000 kappaletta. Myös Suomessa palvelleet saksalaiset sotilaat pelasivat sitä”, Harri Savo tietää.
Fortunasta se alkoi
Vanhimmat Jukka-lelut ovat tehtaan perustajan, ”leluneuvos” Juho Jussilan (1874–1947) kehittämiä.
Jussila korosti leluja suunnitellessaan käsillä tekemisen arvoa ja leikin kehittävää voimaa.
Juho Jussilan ensimmäinen lelunäyttely oli esillä Porin maatalousnäyttelyssä vuonna 1912. Varsinainen yritystoiminta käynnistyi vuonna 1923, kun Jussila perusti pienen puusepänverstaan kotitalonsa kellariin. Toiminta laajeni, kun Fortuna-peli löi läpi lama-ajan Suomessa 1930-luvulla.
Pelistä tuli suomalaisen lelun ensimmäinen vientituote. Eniten sitä myytiin Corinthian Bagatelle -nimellä Englantiin. Tuon ajan mainoksissa kehuttiin, että Englannin kuningaskin pelaa fortunaa.
Juho Jussilaa käy kiittäminen myös perinteisestä Tikka-pelistä, jonka hän muotoili suomalaiseen makuun englantilaisesta dartsista.
Vuodesta 2008 toimitusjohtajana toiminut Maija Jussila-Savo johtaa yritystä neljännessä polvessa. Hän tienasi ensimmäiset moporahansa kasaamalla leluja perheen kotiin tuoduista osista.
Jussila-Savo pitää tehdasperinteen jatkamista velvollisuutena.
”Lelutehdas on kuulunut aina elämääni vähän niin kuin olosuhteiden pakosta. Yrityksen historia on tullut minulle tärkeämmäksi vuosi vuodelta ja olen oppinut arvostamaan sen hienoja perinteitä.”
Enemmän kuin lelu
Oy Juho Jussila työllistää noin 15 henkeä. Tehtaalla on menossa sukupolvenvaihdos, jonka myötä lelunteon perinteitä siirretään nuoremmille työntekijöille.
Jussila-Savo kehuu, että tehtaalla vallitsee hyvä henki ja ”kaikki tekevät kaikkea” -asenne – toimitusjohtajakin saapui Kantrin haastatteluun suoraan höyläkoneen äärestä.
”Mukavinta työssäni on se, että jokainen päivä on monipuolinen. Jos suunnittelen päivän etukäteen, se ei takuulla mene niin.”
”Tänä syksynä Japanin joulumarkkinoille lähtenyttä leluerää pakatessa huomasimme, että osa Fortuna-pelien reunoista oli jäänyt maalaamatta. Eräs työntekijä sanoi, että nyt tuli Maijalle maalattavaa. Ja niin siinä kävi, että minä ne lopulta maalasin”, Jussila-Savo nauraa.
Jussilan lelutehtaan tuoteperheeseen kuuluu 43 lelua, joista suurin osa on ikiklassikoita. Ajan myötä erimerkiksi Jukka-keinuhevosesta on tullut suosittu sisustustuote.
Joka vuosi joku lelu myy ennakoitua enemmän – syystä tai toisesta.
”Sitä ei tiedä koskaan etukäteen, minkä lelun menekki kasvaa. Meidän työntekijät kyselevät usein, että onko tehtaan katolla kyltti, jossa lukee, että tätä tuotetta ei löydy varastosta.”
Jukka-leluihin voi törmätä myös muualla kuin leikkipaikoilla. Kiekkokuutiota ja Askaretta kootaan vanhainkodeissa. Tulevien ammattilentäjien nokkeluutta on puolestaan testattu Kesämökkiä kokoamalla.
Tätä nykyä suurin kotimainen asiakasryhmä ovat isoäidit, jotka hankkivat leluja lapsenlapsilleen.
”Onhan se hienoa antaa lapselle sellainen lelu, jolla äiti tai isä tai mummo ja pappa ovat leikkineet. Sellaisessa lelussa on paljon enemmän tunnetta mukana”, Jussila-Savo toteaa.
Lähipuuta leluihin
Useimpien lelujen elinkaari on lyhyt, mutta Jussilan puulelut kestävät isältä pojalle. Jukka-leluihin toimitetaan myös varaosia.
Jukka-lelut tehdään kotimaisesta koivusta. Viime vuosina puupula on tuottanut isoja ongelmia, koska tehtaaseen on ollut vaikea saada riittävästi hyvälaatuista koivua.
Harri Savo kertoo tehtaalle nykyisin tulevan koivun olevan suurelta osin oksaista ja ruskotäpläkärpäsen pilaamaa.
Lelutehdas on joutunut jopa rajoittamaan tuotantoaan raaka-ainepulan takia.
Ulkomaista puuta olisi tarjolla, mutta yritys ei ole halunnut tinkiä kotimaisuudesta.
”Kaikki puu tulee jyvässeudulta. Kuljetuskustannukset ovat niin suuret, että puuta ei ole kannattavaa kuljettaa pitkän matkan päästä.”
Harri Savon mukaan erittäin työllistävä asia on EU:n vaatimien tuotekohtaisten määrämuotoisten vaatimustenmukaisuusvakuutusten tekeminen. Aineistoa, johon sisältyy jokaisen komponentin yksityiskohtaiset tiedot, kertyy mappikaupalla ja sen kokoaminen vei kuukausia.
Kotimaan markkinat ovat pienet. Useimmat Jukka-lelut päätyvätkin vientiin, lähinnä Japaniin ja saksankielisiin maihin.
Savon mukaan viennin haasteet käyvät vuosi vuodelta raskaammiksi.
”Lähdemme aina 2000 kilometrin takamatkalta Keski-Euroopan markkinoille. Kuljettaminen alkaa maksaa niin paljon, että riippumatta toimialasta suomalaiset teolliset yritykset joutuvat tekemään merkittäviä uudelleenarviointeja.”
Leikkivä lapsi on tärkein
Lelutehtaan ohessa toimii pieni tehtaanmyymälä, josta monelle asiakkaalle tarttuu mukaan kassillinen leluja ja hyvää mieltä. Samalla lelutehtailijat saavat kontaktin asiakkaisiinsa.
”On aina ilahduttavaa nähdä, kun pieni lapsi istuu keinuhevosen selkään. Lapsen aito innokkuus antaa uskoa tulevaisuuteen ja piristää päiväämme”, Harri Savo toteaa.
Yrittäjäpariskunta muistelee huvittuneena, kuinka kerran tehtaanmyymälään tupsahti japanilainen perhe. He olivat matkustaneet varta vasten Keski-Suomeen nähdäkseen paikan, missä Jukka-puulelut valmistetaan.
”He eivät ilmoittaneet mitään tulostaan, ilmestyivät vain yht’äkkiä tehtaan konttoriin. Tuohon he tulivat tien varteen vuorobussilla. Ostosten teon jälkeen kuljetimme heidät takaisin hotellille.”
Jussilan tehtaalla suhtaudutaan tulevaisuuteen positiivisesti. Usko perinteiseen leluun on luja.
Harri Savo toteaa, että tulevilla Nürnbergin lelumessuilla haluavat monet keskittyä täysin uuden sukupolven leikkikaluihin, kuten kolmevuotiaille suunnattuihin tablettitietokoneisiin.
”Meidän mielestä lelun pitää olla riittävän yksinkertainen, että se jättää tilaa lapsen mielikuvitukselle. Lelun ei pidä leikkiä lapsen puolesta”, Maija Jussila-Savo kiteyttää.
www.juhojussila.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
