Noitalinna Huraa! soi taas

Noitalinna Huraan vuonna 1988 levyttämä Pikkuveli-kappale on koskettanut jo useita sukupolvia. ”Sehän on lauluntekijälle juhlavinta koko hommassa, että laulu jää elämään. Toisaalta olen toivonut, että tuotannostamme nousisi esille myös muita kappaleita”, Hannu Sepponen sanoo. Jouni Hirn 

Peräseinäjokelainen Noitalinna Huraa! saavutti 1980–1990 -lukujen taitteessa kulttimaineen kokeellisella poprockillaan. Parhaiten yhtye tunnetaan Pikkuveli-kappaleesta.

Hannu Sepposen, 57, säveltämä kappale nousi uudelleen pinnalle vuonna 2005 PMMP-yhtyeen versioimana.

Tänä keväänä Noitalinna Huraa! rikkoi yli kaksikymmentä vuotta kestäneen hiljaiselon julkaisemalla uutta musiikkia.

”Kaivettuani vanhat Casio-urut esille päässäni aukesi eräänlainen Noitalinna-luukku. Puoliviehkoja sävellyksiä alkoi pulputa kuten entisaikoina. Olen bändisoittamisen suuri ystävä. Yhdessä soittaminen pitkästä aikaa oli lähes hengellinen kokemus”, Hannu Sepponen kuvailee.

Esiintymispyynnöistä huolimatta Noitalinna Huraa! ei enää keikkaile.

”Pidän ajatuksesta, että monella on kaunis muisto bändistä eikä sitä haluta rikkoa. Vaikka nykyisin kaikkea on saatavilla heti, niin jos tämä olisi asia jota ei saisikaan”, Sepponen puntaroi.

Sepponen varttui Haapaluoman kylällä Peräseinäjoella. Pikkukylältä löytyi samanhenkisiä nuoria, joiden kanssa perustettiin bändejä.

”En tuntenut asuvani liian sivussa. 70-luvulla lähitienoolla oli vielä useita tanssilavoja, joissa näki sen ajan huippuartisteja Juicesta Veltto Virtaseen. Jos kaverilla oli uusia levyjä, niitä kuunneltiin sängyn reunalla rivissä istuen.”

Nuorten muusikoiden tukikohdaksi muodostui tyhjillään seissyt Haapaluoman nuoriseurantalo.

”Samoihin aikoihin kun Lepakko vallattiin Helsingissä, menimme ilman avaimia nuorisoseurantaloon katsomaan paikkoja. Kun joku huomasi luvattoman käynnin, Maa- ja kotitalousnaisista soitettiin, että pojat hei, täältä voitte hakea avaimen ja mennä sillä sisään”, Sepponen nauraa.

Sepponen opiskeli lastentarhanopettajaksi ja muutti Helsinkiin. Kaksi vuotta pääkaupunkiseudulla riitti. 90-luvun puolivälissä Sepponen ja hänen Heli-vaimonsa ostivat Houhajärven entisen kyläkoulun.

Perheenlisäyksen myötä Sepponen päätti lopettaa musiikkihommat. Hän opiskeli puusepäksi ja perusti oman verstaan.

”Ei mennyt monta vuotta, kun musiikki alkoi riivata. Sattumien kautta perustimme lastenmusiikkiyhtyeen. Orffeilla on menossa 21. vuosi ja kokoonpano on yhä sama. Teemme 150–200 keikkaa vuodessa ja taistelemme pidemmän lapsuuden puolesta.”

Sepposen studio sijaitsee kyläkoululla keittäjän talossa. Tiluksia ympäröi tiheä metsä.

”Olen maalainen ja tämä on sielunmaisemani. Tällaisessa kylässä kasvoin. On viehättävää palata pitkältä kiertueelta keskelle ei mitään. Olen boheemi huru-ukko, joka pärjää pitkään käymättä ihmisten ilmoilla. Minulle kirkonkylä on jo melkein liikaa.”

Noitalinna Huraa! -bändin jäsenet menivät naimisiin yhteisissä kolmoishäissä. Yhden hääpareista muodostivat laulaja Sari Peltoniemi ja laulaja-kitaristi Antti Tammela. Suosikki-lehti otsikoi: ”Noidat naivat toisensa ja pari ulkopuolista.”

Viime kesänä pariskunnat olivat yhteisellä 30-vuotishäämatkalla. Pääsiäisenä noitalinnalaiset kokoontuivat pääsiäiskokon äärelle.

”Pohjanmaalla on tapana polttaa pääsiäisvalkioita. Toin kokkoperinteen tänne seudulle vuonna 1995. Siitä lähtien olemme viettäneet Noitalinna-yhteisön kanssa yhteisen pääsiäisjuhlan Houhajärvellä.”

Roskaprinssi-EP-levy ja koko tuotannon kattava Kaikki noidat linnassa –kokoelma julkaistiin maaliskuussa.

orffit.net