Tyhmempiä kuin dinosaurukset?
25.11.201901:00
Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys vaan tosiasia, jonka kiistäminen osoittaa vain täydellistä tietämättömyyttä maailman tilasta. Sekin, että ihminen on syypää viimeaikaiseen lämpötilojen nousuun, on osoitettu monin tavoin.
Tilanne on merkillinen. Melkein kaikki, Trumpia lukuun ottamatta, pitävät ilmastonmuutoksen torjuntaa välttämättömänä, mutta toimenpiteet ovat vähäisiä, melkein pelkkää kosmetiikkaa.
Maapallolla ei ole montakaan valtiota – jos yhtään –, joilla olisi tässä suhteessa puhtaat paperit. Tosin sama on tilanne maailmanrauhan suhteen: kaikki julistavat rauhan tahtoansa, mutta hamstraavat aseita tulevien sotien varalle.
Suuret rakenteelliset päätökset lykätään tulevaisuuteen. Poliittinen tahto loppuu, kun pitäisi kajota perusvirheisiin, vapaaseen markkinatalouteen ja ajatukseen jatkuvasta kasvusta. Tässäkin pätee vanha viisaus: mitä varhemmin asioihin puututaan, sitä pienemmillä vaurioilla selvitään.
Aikanaan selitettiin dinosaurusten kuolleen sukupuuttoon tyhmyyttään: kun isolla eläimellä oli niin pienet aivot, se ei voinut selviytyä. Dinosaurukset kuolivat ilmastonmuutokseen, tulivuorten purkausten ja asteroidin maahansyöksyn seurauksiin, mutta isoaivoinen ihminen turmelee itse oman elinympäristönsä ja tuhoutuu.
Jotenkin kuvaavaa maailman menolle ja asiantuntijoiden arvostukselle on sekin, että Greta Thunbergin esiintyminen on saanut paljon enemmän julkisuutta kuin tiedeyhteisön vetoomukset. Greta itse kuitenkin perustaa julistuksensa tieteen tuloksiin. Tarvitsemme joka kylään ja kortteliin oman Gretan!
Yksilöiden valinnoilla on toki merkitystä. Sen sijaan että ostamme etelänmatkan tai uudistamme taas kerran koko talon värimaailman tai hankimme uusinta muotia olevan puvuston, voisimme tinkiä omasta kulutuksestamme ja antaa rahaa vaikka trooppisten metsien suojeluun tai kolmannen maailman lasten koulutukseen.
Voisimme välttää lentämistä, brasilialaista lihaa ja soijaa ja indonesialaista palmuöljyä.
Omien elämäntapojen muuttaminen on kuitenkin vaikeaa. Helpompaa on vaatia muutosta toisilta: lihansyöjien pitäisi muuttua vegaaneiksi tai metsänomistajien pitäisi lakata hakkaamasta metsiään.
Kaikki ajattelevat, ettei saavutetuista eduista luovuta. Sitä hokevat niin ammattiyhdistysliike kuin yksittäiset kuluttajatkin. Ilmastonmuutosta pitää kyllä torjua, mutta se ei saa vaikuttaa minun elintasooni. Sitä paitsi minun tai Suomen päästöillä ei ole merkitystä: vasta kun Kiina, Intia ja Yhdysvallat rajoittavat päästöjään, ilmastonmuutos hidastuu.
Köyhissä maissa ajatellaan taas – ja hyvin perustellusti – että vauraiden maiden pitäisi vähentää hiilidioksidipäästöjään eikä suinkaan jarruttaa köyhien ihmisten elintason nousua.
Ymmärtää kyllä hyvin, että Botswana haluaa hyödyntää valtavaa hiiliesiintymää, joka on Okawangon kosteikon alla. Kehittyneet maat ovat vaurastuneet kivihiilivarojen turvin, miksi se pitäisi sitten estää yhdeltä maailman köyhimmistä maista?
Ilmaston lämpeneminen pysähtyy vasta, kun kansainvälisesti tartutaan asioihin – mutta se se vasta vaikeaa onkin. Ilmastotyöllä on vahvat jarruttajat. Koko maailmantalous on rakennettu jatkuvan kasvun varaan. Vastassa ovat valtioiden, suuryritysten ja maailman rikkaimpien edut.
Demokratioissa vaalikausiajattelu rajoittaa pitkälle ajanjaksolle ulottuvien päätösten tekoa. Jos poliitikko menee kansalaisen kukkarolle, häntä ei valita uudelleen. Tarvittaisiin todella vahvoja päättäjiä, jotka eivät ajattele pelkästään omaa uraansa.
Kun vähäisetkin hinnankorotukset aiheuttavat kuukausia kestäviä levottomuuksia, miten käy, kun ilmastoremontin todelliset kustannukset lankeavat maksettaviksi?
Kirjoittaja on luontokirjailija Savitaipaleelta.
Tarvitsemme joka kylään ja kortteliin oman Gretan!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
