OMA ÄÄNI KANTAA

Ensin on ääni. ”Mitä me teemme ensimmäiseksi synnyttyämme? Parkaisemme”, sanoo laulunopettaja Inge-Maarit Rautiainen.

Ihminen paljastaa itsensä äänellään. Toki ääntä voi myös muuttaa, harjoittaa ja käyttää melkein mihin tahansa, vaikka lintujen mat-

kimiseen. Silti meillä jokaisella on perusäänemme. ”Ääni on ihmisen identiteetti ja itsensä ilmaisun instrumentti.”

Kiireen ja stressin keskellä oma instrumentti tahtoo mennä helposti tukkoon, jos sitä ei huolla. Kukin reagoi stressiin omalla tavallaan ja heikolla kohdallaan, mutta useimmilla ensimmäinen stressioire on hengityksen nouseminen ylös sieltä missä sen pitäisi olla, navan alta, vatsanpohjasta.

Hengityksen oikealle paikalleen saamiseksi on onneksi keinonsa. Inge-Maarit Rautiaisen ohjeet laulajille soveltuvat kaikille.

Kehon rentouden ja vapauden perusta on aina hyvä hengitys. ”Oman kehon ja lihaksiston tuntemus on laulajalle erityisen tärkeää. Lyhyen opetuksen aikana oppilas ehtii vain hankkia työkalut ja jatkaa itse itsensä kehittämistä”, Inge-Maarit kuvaa.

Hän vertaa oopperalaulajaa sadan metrin juoksijaan. Suorituksissa vaaditaan samaa 150-prosenttista keskittymistä. ”Oletko huomannut, että monilla urheilijoilla on suorituksen aikana suu auki. Tämä takaa hengityksen vapaan kulun, ja urheilija on täydellisen rento.”

Toisaalta esiintyviä laulajiakin on monenlaisia. ”Lauluhan on pidennettyä puhetta. Chansonin, teatterilaulun, iskelmänkin ääniala on aika matala, kun taas klassisessa ja oopperassa tarvitaan enemmän tilaa ja hengitystä.”

Itsetuntemus on tärkeää jokaiselle. Mikäs sen parempaa kuin olla kotonaan omassa kehossa. Inge-Maarit neuvoo, kuinka voisimme hakea kadonnutta yhteyttä itseemme: rauhallisesti hengittelemällä.

Sen myötä siirtyy rentous niin niskaan, leukaan kuin kieleenkin. Rööri avautuu aina alas asti, ja kas: Käytössä on sisäisesti täysin tyhjä kroppa ikään kuin instrumenttina. Laulajan termein ”tila on auki”.

”Ääni syntyy ilman avulla, tilassa, mutta laulaessa myös mieli on tärkeä, ettei samalla ajattele, että maksoinkohan minä eilen ne laskut.”

Juuri siksi laulaminen on loistava stressinpoistaja. Kun keho ja mieli soivat samaa säveltä, arki jää.

Inge-Maarit

Rautiainen

tanssii ja soi

Inge-Maarit Rautiainen opettaa laulua ja äänenmuodostusta Lahden kansanopiston teatterilinjalla ja Tiirismaan musiikkipainotteisessa lukiossa sekä tänä vuonna Musiikin erikoistumisopinnot perus-

koulun opettajille -kurssilla. Hän käy edelleenkin silloin tällöin Sibelius-Akatemian laulunlehtori Marjut Hannu-

lan luona ”tsekkaamassa” ääntään. ”Laulajahan ei ole koskaan valmis.”

Maalaistyttö Inge-Maarit on kotoisin pohjoiskarjalaisen Nurmeksen Savikylästä. Kotoa oli pitkä matka keskuksiin, harrastukset piti keksiä itse.

Laulu kuului jo lapsuuteen. ”Meillä laulettiin aina.”

Tanssiharrastuskin

alkoi jo kotoa ja jatkui ensin flamencona ja nykyisin vatsatanssina.

Pilateksella Inge-Maarit vahvistaa päivittäin laula-

jalle niin tärkeitä lihaksiaan ja pitää ryhtinsä ruodussa.

Opetustyön ohessa Inge-Maarit tekee satunnaisia keikkoja sinne tänne. Hän on tuonut estradille niin suomalaisia laulelmia kuin chansoneitakin ympäri maailmaa.

Nyt haaveissa siintelee muun muassa kiinalaisiin runoihin sävellettyjen lau-

lujen pienimuotoinen ilta.