Varaa on vain hyvään hallintoon

Hallinto on vekkuli orgaani. Kun sen alkusoluja saadaan yhteen muutama, se alkaa paisua hallitsemattomasti.

Jo sadan hengen virasto kykenee työllistämään itse itsensä. Sen ei tarvitse vastaanottaa tai lähettää ulkopuolelle yhtään kirjettä tai sähköpostia, eikä soittaa puheluakaan. Tehtäviä se kuitenkin kykenee luomaan itselleen siinä määrin, että viraston kasvu on turvattu.

Tällainen suljettu virastomalli olisi monessa tapauksessa edullisin. Paha kyllä moni virasto lähettää postia ja vaatii siihen myös vastattavan. Näin virasto työllistää paitsi kansalaisia ja yrityksiä, myös muita virastoja.

Suomen suurimpia huolia tulevaisuudessa on työvoiman riittäminen. Väki vanhenee, tekeviä käsiä tarvittaisiin lisää. Siksi puhutaan työurien pidentämisestä – alusta, keskeltä ja lopusta.

Suomen on jatkossa pakko pidentää työuria myös lakkauttamalla turhia virkoja ja virastoja. Ongelma on, että niiden turhuudesta ei helpolla löydy yhteisymmärrystä.

Virkatyö perustuu lakiin. Vaikka kaikkea ei varmaankaan vielä hallinnoida riittävästi, myös lainsäätäjältä vaaditaan harkintakykyä.

Suomella on jatkossa varaa vain hyvään hallintoon. Ennen kaikkea meillä ei ole varaa tukahduttaa yrittäjiä ja työtä tekeviä kansalaisia kaikkialle tunkevaan byrokratiaan.

Virastoja ja virkamiehiä tarvitaan. Oikeissa töissä he ovat helpottaessaan kansalaisten elämää.

Hyvä hallinto aukoo solmuja, auttaa, neuvoo ja palvelee. Se varmistaa, että kansan valtuuttaman lainsäätäjän tahto viedään sujuvasti käytäntöön.

Liian usein kansalainen kuitenkin huomaa palvelevansa hallintoa. Monelle viljelijälle ja pienyrittäjälle tunne on tuttu. Lomakerumbaa riittää, mutta apua tai kohtuutta siihen on vaikea löytää.

Jos koululainen keksii kesätöikseen perustaa jäätelökioskin, löytyy virkamies, joka käy sen lupien puutteessa sulkemassa. Virkamiestä, joka auttaisi tarvittavat luvat kuntoon, ei tahdo löytyä.

Kyse ei ole virkamiesten puutteesta, vaan siitä, mitä he tekevät. Moni virkamieskin on tuskastunut tehtävänkuvaansa. Ei ole mielekästä käyttää työpäiväänsä kartalta kadonneen aarin etsintään. Pellon reunalla turhautunut virkamies tapaa turhautuneen viljelijän.

”Viljelijöiden mitta on täynnä tehotonta, ahdistavaa ja jopa nöyryyttävää lainsäädäntöä”, totesi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila syksyllä Varsinais-Suomen tuottajaliiton kokouksessa.

Viesti oli osoitettu maatalouspolitiikan uudistuksen valmistelijoille. Se olisi kiire huomioida myös muuta yrittäjyyttä ohjaavassa lainsäädännössä ja hallinnossa.

Hallinto voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka yrittäjyyttä, tuotantoa ja työpaikkoja jatkossa riittää. Millä Suomi elää, jos valtion metsiin työmiehet tuodaan Romaniasta ja sen virastojen puhelinpalvelut viedään Espanjan aurinkorannikolle?

Sitä yrittäjyyteen taipuvaista koululaista ehkä tarvittaisiin.

Jos joku ei ole huomannut, maailman talouden painopiste on siirtymässä nopeasti. Onneksi meillä on riittävästi hallintoa valvomaan työoloja, kun suomalaislapset alkavat ommella lenkkitossuja kiinalaisille.