Mikä se olikaan se kiimakuu? Pohjoissaamen kurssilla kieli menee solmuun

Opettaja Máren-Elle Länsman on saanut oppilailtaan hyvää palautetta rennosta ja kannustavasta asenteestaan. Kuva: Pekka Fali

Mielipide

20.8.201916:58

Kolumni

Suvi Jylhänlehto

Kurssilla on oma oppikirja. Kuva: Pekka Fali

Asta Valkonen (punainen huppari), Terhi Tuovinen ja Katariina Jämsä pelaavat ajanmääreisiin liittyvää peliä. Kuva: Pekka Fali

Panu Klemettilä(vas.) ja Niiles Outakoski pänttäävät kuukausien nimiä. Kuva: Pekka Fali

Mis leat otne guossit, opettaja Máren-Elle Länsman kertoo oppilailleen. Se on pohjoissaamen kieltä ja tarkoittaa, että meillä on tänään vieraita.

Pulpettien taakse asettuu kuusi aikuista, jotka ovat jo lähes vuoden verran opiskelleet pohjoissaamen alkeita. Toimittajan ja kuvaajan läsnäolo ei onneksi säikäytä ketään pois tunnilta.

Tänään on vuorossa kuukausien ja järjestyslukujen opettelua. Kuukausien nimissä korostuu poronhoitoon perustuva kulttuuri. Esimerkiksi toukokuu, miessemánnu, tarkoittaa vasakuuta. Elokuu, borgemánnu, on karvanvaihtokuu ja lokakuu, golggotmánnu, kiimakuu.

Kuvaava on myös marraskuu, skábmamánnu, eli kaamoskuu.

Niiles Outakosken isoisä oli saamelainen ja asui Karigasniemellä. Myös hänen isänsä on puhunut saamea, mutta kotikieli oli kuitenkin suomi.

Nyt Outakoski haluaa kehittää unholassa ollutta kielitaitoaan. Kieli kuulostaa tutulta, mutta sanastoa pitää hakea.

”Pohjoissaamea on helppo lausua ja puhua, mutta paljon on opeteltavaa”, hän toteaa.

Myös Asta Valkonen tuli kurssille sukujuurtensa vuoksi. Hän on kotoisin Sodankylän Sompiosta Mutenian kylästä.

”Ukkini puhui saamen kieltä, mutta nuorena sitä ei ajatellut, että saamea olisi hyvä osata”, Valkonen harmittelee.

Sekä Outakoski että Valkonen ovat eläkkeellä, joten nyt on aikaa kielen opiskelulle. Jatkokurssi häämöttää jo mielessä.

Pohjoissaamea äidinkielenään puhuva Länsman on syntynyt Inarissa ja muuttanut nelivuotiaana perheensä kanssa Ouluun.

Hän opiskelee Oulun yliopistossa saamelaista kulttuuria ja sivuaineenaan pohjoissaamea. Opetustöistä hän saa lisätienestiä opiskelijaelämäänsä.

Oppilaat kehuvat Länsmania rennoksi ja kannustavaksi.

”Buore! (Hyvä!)” hän huudahtaa aika ajoin, kun kuulee oikein lausutun sanan tai lauseen.

Puolitoistatuntisen aikana hän käyttää vaihtelevia opetusmetodeja. Välillä opiskelijat vaeltavat luokkahuoneessa kysellen toistensa syntymäpäiviä. Välillä lausutaan sanoja opettajan perässä, välillä pelataan lautapeliä ja välillä taivutetaan verbejä.

Länsman nauttii opettamisesta kansalaisopistossa.

”Oppilaat ovat ihania!”

Osa heistä on Outakosken ja Valkosen tavoin halunnut elvyttää orastavaa kielitaitoa. Osa on kulkenut paljon saamelaisalueella ja kiinnostunut sitä kautta kulttuurista, osa taas tykkää vain kovasti opiskella kieliä.

Oulu-opisto on yliopiston ohella ainoa paikka Oulussa, jossa saamen kieltä voi opiskella. Kansalaisopistoon tulemisen kynnys on matala – ei tarvitse kuin ilmoittautua.

Viime lukukaudella pohjoissaamen alkeiskurssilla kävi noin kymmenen ihmistä. Paikkoja jäi vapaaksi, joten sormi näppäimellä ei tarvinnut olla ilmoittautumisen alussa.

Saamen kieliä puhutaan neljän valtion alueella: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamelaisia on laskutavasta riippuen 60 000–100 000 henkeä, joista noin 10 000 asuu Suomessa.

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea.

Pohjoissaame on saamen kielistä levinnein ja tunnetuin: sitä puhuu noin 75 prosenttia kaikista saamenkielisistä Norjan, Ruotsin ja Suomen valtioiden alueilla.

Pohjoissaamea puhutaan kaikissa Suomen neljässä saamelaisten kotiseutualueen kunnassa eli Utsjoella, Enontekiöllä, Inarissa ja Sodankylässä.