Protestoivat viljelijät Euroopassa ja lakkoilevat palkansaajat Suomessa ovat demokraattisen yhteiskunnan ihannekansalaisia
Tyytymättömyyden ilmaiseminen vaaleilla valitun hallituksen päätöksiin on olennainen osa kansanvaltaa. Enemmistön tyrannia ei sen sijaan kuulu demokratiaan.19.2.202406:00
Alkuvuoden lakkojen vuoksi keskustelupalstoilla on pyörinyt kummallinen käsitys siitä, mitä demokratia on.
Ajatus kulkee jotakuinkin niin, että kun vaaleilla valittu hallitus tekee työtään, eduskunnan ulkopuolisten tahojen ei pitäisi yrittää vaikuttaa lainsäädännön etenemiseen. Muuten ei ilmeisesti kunnioiteta vaalien tulosta.
Oli lakkoilusta mitä mieltä tahansa, tällainen käsitys on kaikkinensa väärä. Suomessa perustuslain toinen pykälä säätää kansanvaltaisuudesta.
Ensinnäkin valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa vaaleilla valittu eduskunta. Valta siis kuuluu kansalle, ei eduskunnalle saati hallitukselle.
Eduskunta on korkein vallankäyttäjä, mutta ei vallan omistaja. Se on poliittinen ja hallinnollinen elin, joka säätää lakeja kansan tahdon mukaisesti. Suomessa tuon tahdon kanavoituminen on ratkaistu muodostamalla enemmistöhallituksia.
Vaikka eduskunnan enemmistö useimmiten mukaileekin kansan enemmistön kannattamaa linjaa, kansalaisten oikeus ilmaista tyytymättömyyttään ei missään vaiheessa poistu.
”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen”, kuten perustuslain toisen pykälän toinen momentti kuuluu.
Vaatimus hallituksen täydellisestä työrauhasta kalskahtaa enemmistön tyrannialta ja se on eri asia kuin demokratia. Vähemmistöön jäänyt kansanosa on oikeutettu mielipiteeseensä ja sen ilmaisemiseen, oli hallitus minkä värinen tahansa.
Mikään ei ole demokratian kannalta yhtä tuhoisaa kuin apaattisuus.
Muun Euroopan alkuvuoden tapahtumat toimivat tässä mitä parhaana vertailukohtana kotimaan lakkoiluun.
Saksassa, Ranskassa, Puolassa, Espanjassa, Italiassa ja Belgiassa – muutaman maan mainitakseni – on nähty tammi–helmikuussa laajoja viljelijöiden protesteja.
EU:n ilmasto- ja ympäristösääntely on ajanut maataloustuottajat ympäri Eurooppaa traktoreineen kaduille ja kapunkien keskustoihin.
Viljelijät muodostavat vähemmistön kaikista EU-kansalaisista. He vastustavat lainsäädäntötoimia, joita edistävät demokraattisilla vaaleilla valitut hallitukset.
Eurooppalaista viljelijää ja suomalaista lakkoilevaa palkansaajaa erottaa lähinnä epäoikeudenmukaiseksi koetun lainsäädännön sisältö ja se, että päättäjät ovat nöyrtyneet huomioimaan ensinmainittujen vaatimuksia.
Kansalaiset Suomessa ja Euroopassa ovat alkuvuonna tulleet kaduilla käyttämään heille kuuluvaa valtaa. Hyvä niin, sillä mikään ei ole demokratian kannalta yhtä tuhoisaa kuin apaattisuus.
Olisi toki paljon helpompaa toisinaan äänestää ja muutoin viis veisata. Nukkuvien sijaan kyse on silloin torkuttavista äänestäjistä.
Mielensä osoittaminen sen sijaan kertoo demokraattisen kansalaisen henkisestä täysi-ikäisyydestä. Siitä, että pysyy perillä asioista ja muodostaa mielipiteen. Silloin ei vain tyydy ottamaan annettuja sääntöjä vastaan, vaan myös osallistuu niiden laatimiseen.
Mielenosoitukset ovat demokratian juhlaa, aivan kuin korkealle kohoava äänestysprosenttikin.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
