Lukijalta: Suomi tarvitsee kauaskantoisen ruokastrategian – millainen ruokamaa olemme vuonna 2040

Kansliapäällikkö Pekka Pesonen. Kuva: Saara Lavi

Maatalouskomissaari Hansen esitteli 19.2. visiotaan tulevan maatalouspolitiikan suuntalinjoiksi. Mukana oli iso joukko aloitteita, joita jäsenmaat, viljelijäjärjestöt ja elinkeinoelämä ovat pitäneet esillä viime vuosina.

Ensimmäiset reaktiot ovat olleet kannustavia. Näyttää siltä, että Euroopassa tarvittiin sodantasoinen kriisi kaikin puolin kestävän ruuantuotannon turvaamiseksi.

Hansenin visiossa korostuu aktiivinen, kannattava ja kilpailukykyinen ruokaa tuottava maatalous ja kalastus. Ala on strateginen, osa eurooppalaista menestymisen kokonaisuutta. Olemme Suomessa varmasti samaa mieltä.

Seuraavassa vaiheessa komission näkemyksiä täydennetään konkreettisilla yksinkertaistamisen, EU-rahoituksen ja lopulta nykyisten cap-asetusten uudistusehdotuksilla. Tähän keskusteluun tarvitaan jäsenmaiden, myös Suomen strateginen näkemys siitä miten ja missä ruokaa tuotetaan.

MMM on jo aloittanut kansallisen ruuantuotannon pitkän aikavälin strategian valmistelun, jonka tarkoitus on kannustaa ja ohjata meitä Suomessa visioimaan tulevaa. Olemme yhteydessä kaikkiin alan sidosryhmiin ja kutsumme mukaan koko suomalaisen ruuan arvoketjun toimijat kuluttajista kansanedustajiin ja tuottajista tutkijoihin.

Ministeriö aloittaa strategiatyön alueellisilla työpajoilla, joita järjestetään maaliskuussa Porissa (12.3.), Kuopiossa (18.3.), Kouvolassa (19.3.), Rovaniemellä (26.3.) ja Oulussa (27.3.). Näissä on tarkoitus kerätä sisältöä strategiaan myös alueellisesta näkökulmasta ja niistä erityispiirteistä, joita on syytä vaalia osana suomalaista ja eurooppalaista ruokakulttuuria. Tällä on nykytilanteessa erityinen merkitys, sillä alkutuotannon lisäksi myös elintarvikkeiden jalostuksen painopiste on siirtymässä maassamme länteen ja lounaaseen. Haastan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen ruuantuottajat mukaan keskusteluun.

Järjestämme myös webinaareja, aiheeseen liittyviä blogeja ja avaamme kyselyn kaikille asiasta kiinnostuneille. Valmista pitäisi olla vuoden lopussa.

Kestävyyden, kannattavuuden ja alueellisuuden ruokastrategiaa tukevat myös muut suomalaisen maaseudun kilpailutekijät; puhdas vesi, ilma ja laajat metsäiset ympäristöt. Poikkeuksellisen rikkaiden luonnonvarojemme varaan on hyvä rakentaa tulevaisuuden kokonaisturvallisuutta, jonka tärkeänä osana on suomalaiseen ja mikseipä myös kansainväliseen makuun tuotettu ja jalostettu ruoka.

Suomalainen yhteiskunta on laajalla rintamalla antanut tukensa kotimaiselle ruuan tuotannolle ja huoltovarmuudelle. Vuosikymmenien vastakkainasettelun jälkeen tämä tilanne tarjoaa meille alalla toimiville poikkeuksellisen tilaisuuden rakentaa uusi, kestävämpi ja kannattavampi ruokajärjestelmä, joka vastaa kansalaisten meille asettamiin odotuksiin.

Osallistu, vaikuta siihen mitä suomalainen ruoka on vuonna 2040.

Pekka Pesonen

kansliapäällikkö

maa- ja metsätalousministeriö