Virkamieshallitus velkakriisiä ratkomaan

Suomen valtion velka jatkaa hallitsematonta kasvuaan, ja tuntuu että siihen ei näy loppua. Koronapandemiakin on vain yksi lisätekijä tässä pitkässä velankasvun ”saagassa”.

Loputtomiin tällainen ei kuitenkaan voi jatkua. Historia on osoittanut että talouden lait ennen pitkää oikaisevat tilanteen haluttiin sitä tai ei.

Miksi sitten Suomen ongelmat ovat paljon suurempia kuin esimerkiksi muiden pohjoismaiden? Yksi syy varmaan ovat Suomen jäykät työmarkkinat. Yllättävää myös oli kuulla että presidentti Kekkosen ajan jälkeen suomalaisista valtionjohtoisista yrityksistä on jo yli 70 prosenttia myyty ulkomaille, Pääosin tuotot näistä yrityksistä menevät muualle.

Ilman hyvin toimeentulevia yrityksiä Suomi ei pärjää kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Edellytykset tähän pitäisi mahdollistaa muun muassa verotuksen ja joustavamman työmarkkinan avulla. Tämä mahdollistaisi monta uutta työpaikkaa, ja näinä aikoina jokainen työpaikka on kullan arvoinen.

EU:n lait myös menevät monessa kohdin kansallisten lakien edelle, Jos tämä kehitys jatkuu, pian meillä ei ole mitään määräysvaltaa oman maamme asioihin.

EU:n holtiton rahanpainaminen voi myös jatkossa aiheuttaa ongelmia, esimerkiksi hyperinflaation muodossa.

Poliittisesti valitut päättäjät ajavat vain lyhytnäköisesti omaa agendaansa, jossa yritetään mielistellä äänestäjiä. Uudet vaalit ovat aina kulman takana, eikä tilanteen vaatimia päätöksiä uskalleta tehdä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ratkaisu voisi olla nimittää virkamieshallitus, joka ilman poliittisia ambitioita alkaisi laittamaan Suomen asioita kuntoon.

Liian moni hallitus on jättänyt hoitamatta ne asiat, jotka olisi jo aikoja sitten pitänyt hoitaa kuntoon.

Urho Kekkosen aikana tätä keinoa käytettiin paljon pienemmistä syistä. Voisiko nyt olla tällaisen aika? Olisiko tässäkin tosiasioiden tunnustaminen viisauden alku, kuten presidentti Paasikivi aikanaan totesi.

Uudet vaalit ovat aina kulman takana, eikä tilanteen vaatimia päätöksiä uskalleta tehdä.