Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kenen joukossa seisot, sen haalaria käytät

    Ennen olivat ylioppilaat puku päällä ja työntekijät pukeutuivat haalariin.

    Harva vaate on niin monikäyttöinen kuin vanha perinteinen haalari. Se kelpaa asusteeksi vauvasta vaariin ja siltä väliltä.

    Vaikka haalarin käyttötarkoitus on vuosien varrella muuttunut, on tämän käytännöllisen asusteen käyttö jopa lisääntynyt ja laajentunut uusille alueille.

    Ennen haalaria käyttivät likaista työtä tehneet miehet ja naiset sekä maatöissä että tehtaissa. Haalari oli yleensä puuvillasta valmistettu ja sininen. Kehittyneemmät haalarit olivat likaa hylkivää kangasta ja niitä koristi työantajan, konevalmistajan tai rehutehtaan nimi selässä.

    Muillekin tuli selväksi esimerkiksi haalarin väristä, kenen joukoissa seisot. Maaseudulla selvisi usein jo haalarin väristä isännän traktorimerkki. Varmemmaksi vakuudeksi selästä löytyi traktorin nimi.

    Enää ei haalareita töissä juurikaan käytetä. Tilalle ovat tulleet neonvärissä loistavat kaksiosaiset työasut täydennettyinä turvakengillä ja kypärillä. Monissa nykytöissä ei suojavaatteita edes tarvita, koska siistissä toimistotyössä ei tarvitse pelätä kuin sitä, että kahvi kaatuu syliin.

    Työhaalarin tilalle ovat tulleet muun muassa lasten kura- ja lämpöhaalarit. Ei mene lumi leikeissä housunkauluksesta sisälle eivätkä vaatteet kastu. Toista se oli muutama vuosikymmen sitten. Ei ollut lapsilla haalareita, vaan lumipenkassa tai kuralätäkössä vierailusta seurasi vilu ja vähintäänkin nuhtelu.

    Myös urheilijat ovat ottaneet haalarit laajasti käyttöön. Esimerkiksi hiihdossa, mäkihypyssä ja laskettelussa on aivan turha kuvitella saavansa menestystä, ellei asuste ole viimeistä huutoa. Tyköistuva haalari saattaa olla ratkaiseva tekijä, kun sijoituksia jaetaan sadasosien eroilla. Urheiluhaalari myös yhdistää urheilijat sekä välinevalmistajan talliin ja maajoukkueeseen.

    Pilkilläkin haalari on oiva pukine. Turkishaalarissa tarkenee istua paikoillaan pidemmänkin aikaa.

    Parin viime viikon aikana haalareiden käyttö on lisääntynyt rajusti, koska opiskelijat ovat valmistautumassa vapun viettoon. Yliopisto-opiskelijoiden haalarienkäyttö on levinnyt myös ammattikorkeakoululaisten keskuuteen.

    Niin se maailma muuttuu. Ennen olivat ylioppilaat puku päällä ja työntekijät pukeutuivat haalariin. Nyt ovat työntekijät puku päällä ja ylioppilaat kulkevat haalareissa.

    Haalarin käyttö saattaa vapun vietossa ollakin paikallaan myös suojavaatteena, vaikka päätarkoitus on osoittaa, missä ja mitä opiskelee. Se asia selviää haalarin väristä. Joillakin on kevään korvalla vielä varmuuden vuoksi tupsulakki päässä. Niinkin voi joukosta erottua.

    Eivät suojahaalarit olleet menneinäkään vuosikymmeninä täysin yksivärisiä. Kauhtuneissa sinisissä puuvillahaalareissa oli usein vieri vieressä tummemman sinisiä paikkoja. Uudet haalarit hankittiin vasta siinä vaiheessa kun kokoon kursiminen ei enää onnistunut.

    Opiskelijoiden haalareissa paikat laitetaan varmuuden vuoksi etukäteen. Eivät ne oikeasti ole paikkoja, vaan usein muistoja menneistä vapuista. Haalareissa on myös lenkkejä, joihin voi ripustaa tarpeellista tavaraa. Työntekijöillä lenkissä roikkui usein vasara, opiskelijalla nykyään samppanjalasi.

    Hauskaa vappua kaikille, oli sitten haalarit tai ei.