Maaseutuyrittäjyyden digiloikka mahdollista nyt

Digitaalisuus on suuri mahdol­lisuus tuottavuushypylle pk-sektorilla. Se on tärkeä Suomelle, koska viime vuosikymmeninä noin 80 prosenttia uusista markkinaehtoisista työpaikoista on EU:ssa syntynyt pk-sektorille.

Maaseudun yrittäjyyteen kuuluu monialaisuus. Se on haastavaa. Yrittäjän perheineen tulee hallita monta eri teknologiaa, ammattiosaamista ja prosessia. Siksi digitaalinen muuntautuminen on maaseudun elinvoiman avainkysymys ja voisi tuoda merkittävät, jopa noin 30 prosentin tuottavuus­edut elinkaaren kuluessa ja tätä kautta vahvaa kilpailuetua.

Missä on ongelma? Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti näyttävästi siitä, että maaseudun digiloikka on kuihtumassa pikku hypyksi. Artikkelissa kuitenkin kerrottiin ainoastaan niistä pulmista, jotka liittyvät laajakaistan tuomiseen maaseudun alueille.

Digiloikan osalta on huomattavasti tärkeämpää miettiä, kuinka maaseudulla toimivat organisaatiot ja yritykset voisivat parhaiten hyödyntää nykyistä digitaalitekniikkaa. Tämä ei suinkaan vaadi huikeita tietoliikennenopeuksia. Enemmänkin on kysymys tietotaidosta, osaamisesta ja osaamisen jakamisesta.

Länsi-Saksassa perheyrittäjyys oli talouden ”itsenäisyysjulistus”, mikä oli perusta talousihmeelle 1950-luvulla ja 1990-luvulta eteenpäin Saksan valtiollisen yhdistymisen jälkeen. Saksassa talous­dynamiikan perusta on, että yrittäjäperheet pitävät yrityksensä kehittämistä parhaana kohteena varoilleen. Valtio tukee sitä runsailla verokannusteilla.

Suomen talousihme oli perusteiltaan samanlainen kuin Saksan. Sodan runtelema maa rakensi taitavalla raha- ja teollisuuspolitiikalla monipuolisen teollisuuden. Samalla maaseudun voimavarat (metsä, peltomaa ja työvoima) valjastettiin tuottavaan käyttöön. Maaseudun vahvaa tulevaisuudenuskoa kuvasti hyvin talkooperinne, kun raskaasta päivätyöstä huolimatta autettiin pyyteettömästi naapureita vapaa-aikana.

Maaseutuyrittäjyys on keskeinen keino luoda kestävä ja tiiviisti asutettu valtio. Digitaalisuus liittyy toimintaprosessien parantamiseen ja uusien menetelmien käyttöönottoon.

Maaseutuyrittäjillä on vähän tarvetta sellaisille digitaalisille ratkaisuille, joissa nopeat tietoliikenneyhteydet olisivat yksinomaisesti kriittinen tekijä. Nykyään voidaan aika hyvin rakentaa pilvipalveluiden varaan toiminnallisuuksia ja palvelukokonaisuuksia. Tällöin suuria tietoliikennenopeuksia vaaditaan lähinnä pilvipalveluita tarjoavissa konesaleissa. Palveluita voidaan sekä kehittää, tuottaa että käyttää paljon vaatimattomammilla tieto­liikennenopeuksilla.

Viime hallituskauden aikana tämän artikkelin kirjoittajat esittelivät monen eri ministeriön edustajista koostuvalle työryhmälle ja laajasti järjestöille innovatiivista itseoppimisjärjestelmää, joka erityisesti merkittävästi alentaisi digi­tekniikan oppimisen kustannuksia maaseudulla.

Nyt olisi varmaankin 11. hetki panostaa tehokkaasti yrittäjien digioppimiseen. Sodan jälkeen maaseutuyrittäjät opettivat toinen toisiaan ja silloin hartiapankkirakentaminen tuotti rintamamiestaloja, jotka ovat edelleen asumiskelpoisia. Samaa dynamiikkaa tarvitaan edelleen.

Maaseudun väestökehitys on kääntymässä negatiivisesta positiiviseksi. Tiiviit kaupunkikeskukset eivät ole välttämättömiä etätyöhön nojautuvissa ammateissa ja työtehtävissä.

Kasvava epävarmuus leimaa globaalia kehitystä monilla sektoreilla. Terveydenhoidon haasteena on jatkuvan tai toistuvan pandemian riski. Turvallisuuspolitiikkaa leimaa alueellisten konfliktien riski, jopa Itämerellä.

Maaseutu on aina ennenkin ollut väestön suojapaikka. Nyt nopeasti kehittyvä tiede ja teknologia tulisi valjastaa maaseudun elinvoiman poltto­aineeksi. Siihen tarvitaan yhteistyötä yli alueellisten ja ammatillisten rajojen.

Digiloikan aikaansaamiseksi tarvitaan osaamisen kehittämistä. Tätä varten voidaan luoda kansallinen ohjelma, jonka turvin maaseutuyhteisöt voivat kehittää itseohjautuvasti omia digitaalisia palveluitaan. Ylimalkaan digitaalisuuden uusi vaihe perustuu aika paljon uuden anturiteknologian käyttöön ja sen soveltamiseen erilaisten palveluiden tuottamiseen, seurantaan ja toiminnan valvontaan.

Yrittäjien käyttöön tulevat digi-ratkaisut eivät ensisijaisesti vaadi nopeita valokuituverkkoja. Nopeat valokuituverkot palvelevat parhaiten tietenkin viihdekäyttöä ja sitten toisaalta voi olla sellaisia sovelluksia, joissa tarvitaan erittäin tarkan elävän kuvan siirtoa. Nämä sovellukset ovat kuitenkin vähäisessä roolissa maaseutuyrittäjyydessä.

Maaseutuyrittäjyyden rakentavat osaavat ja tulevaisuuteen uskovat ihmiset.

Maaseutu­yrittäjyys on keskeinen keino luoda kestävä ja tiiviisti asutettu valtio.