Metsä Group palkitsee johtonsa roimasti

Lehtemme oli (MT 6.2.) harrastanut tutkivaa journalismia vertaillessaan osuuskuntien ja yhtiöiden palkkioita. Uusi päätoimittajamme Mikael Pentikäinen käsitteli samaa aihetta kolumnissaan (MT 9.2.). Kimmoke näihin oli tullut ministeri Sirpa Paateron (sd.) päätöksestä torpata Nesteen hallituspalkkioihin esitetty korotus.

MT:n uutisessa, jonka pohjalta päätoimittaja kirjoitti, oli vajavaisuutta ainakin Metsäliiton osalta.

Nykytermein puhutaan Metsä Groupista. Se muodostuu Osuuskunta Metsäliitosta ja sen tytäryhtiöistä, joista merkittävimmät ovat kartonkiyhtiö Metsä Board ja selluloosayhtiö Metsä Fibre.

UPM:ssa ja Stora-Ensossa  nämä toiminnot ovat saman yhtiön ja hallinnon hallussa.

Martti Asunta on Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajuuden ohella myös tytäryhtiöiden Metsä Boardin ja Metsä Fibren hallitusten varapuheenjohtaja, joista hänelle maksetaan eri korvaus.

Metsä Boardin hallituksen varapuheenjohtajana hänelle ehdotetaan 74 200 euron (noin 15 prosentin korotuksella) vuosipalkkiota. Tämä siis Metsäliiton maksaman 76 500 euron palkkion lisäksi.

Metsä Fibren palkkiota en tiedä, kun konsernin parhaita puolia ei ole avoimuus. Konsernissa palkkioista maksetaan myös vapaaehtoinen eläkemaksu toisin kuin yleensä muissa yhtiöissä. Se nostaa palkkion kustannusta ja arvoa noin 20 prosenttia.

Kun kaikki lasketaan yhteen (noin 180 000 euroa), ovat Asunnan palkkiot roimat, jos niitä verrataan noin kaksi kertaa suurempiin yhtiöihin UPM:ään ja Stora-Ensoon. Pääministerin palkkio on 11 100 euroa/kk. Uskon päätoimittajan peruvan suosituksensa korotuksen harkinnasta.

Metsä Board on melko pieni yhtiö. Yhtiökokoukselle esitetään hallituspalkkioiden nostamista noin 15 prosentilla. Hallituksen jäsenmäärä, yhdeksän, on puolet turhan suuri tytäryhtiöön. Kokouksessa Osuuskunta Metsäliitto yksin käyttää päätösvaltaa.

Rivijäsen on saanut 50 400 euroa vuodessa, ja uusi palkkio olisi 58 000 euroa. Sen lisäksi hallituksen kokouksesta maksetaan 600 euron kokouspalkkio. Korotuksen perusteena on, että palkkioita on nostettu viimeksi vuonna 2006.

On siinä perustetta näinä ankeina laman aikoina, kun duunaria ja metsänomistajaa ajetaan nollalinjalle. Kuitupuun kantohintaa on viimeksi korotettu vuonna 1995. Ministerien palkkoja laskettiin.

Löytyykö metsäliittolaisesta konsernista ”Paateroa”, joka sanoo, ettei käy?