Pelastusjohtajasta luovaksi johtajaksi

Luova työ, suunnittelu ja johtaminen onnistuvat Piia Vähäsalolta vuoteesta käsin. 

Monet ideat syntyvät kahvihetkien aikana valoisalla kuistilla. 

Piia Vähäsalo joutui sairauden vuoksi luopumaan työstään, joka oli hänelle enemmän kuin työ: hän oli ensimmäinen nainen alueellisen pelastuslaitoksen johtajana koko Suomessa, hyvässä organisaation kehittämisen ja uudistamisen vauhdissa. Vuonna 2013 hän joutui jäämään eläkkeelle harvinaisen, perinnöllisen neurologisen sairauden vuoksi.

”Työ Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtajana oli minulle sydämen tehtävä, iso osa elämää, työ ja harrastus samanaikaisesti. Aluksi tuntui, että elämä loppui sairastumiseen”, hän myöntää.

Kalajoen kodissa vastaan tulee kaunis ja iloinen, värikkäästi pukeutunut nuori nainen. Sairaudesta kertovat vain rollaattori ja emäntää varten rakennettu ramppi.

Ionikanavatauti ei kuitenkaan päästä helpolla. Kipujen ja liikkumisvaikeuksien lisäksi siihen liittyy ajoittainen syvä neurologinen uupumus, ihan eri asia kuin tavallinen uupumus.

”Lääkäri lohdutti, että varmasti löytyy vielä työ, jota voin tehdä sängyssä selälläni maaten. Siinä vaiheessa mieleeni tuli vain yksi työ, jota voi tehdä sängyssä selällään maaten, ja sitä en kyllä halunnut”, Vähäsalo vitsailee.

Nyt hänellä kuitenkin todella on työ, jota voi paljolti hoitaa sängyssä selällään maaten: luovan johtajan työ Sievin Savi -perheyrityksessä. Hän muun muassa suunnittelee yrityksen omistamille Sievi Shop -liikkeille Utua-laukkumallistoa, johtaa laukkujen suunnitteluryhmää sekä toimii yrityksessä muun johdon konsulttina talous- ja henkilöstöasioissa.

Kaikki alkoi siitä, että yrityksen johtaja, Piian sisar Terhi Vähäsalo, sekä talousjohtaja, soittivat usein Piialle kuullakseen tämän neuvoja ja näkemyksiä yrityksen asioista. ”Kerran sitten sanoin, että alan laskuttaa kaksi euroa joka keskustelusta, jonka käymme…”

”Jaan oikeasti ammattitaitoani, en puhu vain siskona ja kaverina. On suuri ilo, kun joku tarvitsee minua.”

Myös nykyisessä tehtävässään Piia Vähäsalo saa soveltaa käytäntöön Lapin yliopistossa ja käytännössä hankittua johtamisen osaamistaan. Lisäksi hänen visuaalinen lahjakkuutensa on jälleen käytössä, kun se vastuullisessa organisaation johtamistyössä oli taka-alalla.

Piia Vähäsalo toteaa olevansa todella onnellinen sairaudesta huolimatta. ”Entisen työn tilalle on tullut paljon hyvää. Olen kasvanut ihmisenä ja oppinut arvostamaan kotia ja perhettä entistäkin enemmän.”

”Onni oli myös, että löytyi työnantaja, joka hyväksyy minut sellaisena kuin olen.”

Piia Vähäsalo on huomannut, että monella muullakin osatyökykyisellä olisi hänen laillaan paljon annettavaa, mutta se vaatisi työnantajilta asennemuutosta.

”Moni voisi ja haluaisi edelleen tehdä yhteiskunnalle hyödyllistä työtä. Monenlaista osaamista menee hukkaan, jos et täytä kaikkia työelämän normeja. Paljon tekemistäkin olisi, ja netti mahdollistaa monenlaista. Esimerkiksi tutkijan ja konsultin työ tai oppikirjojen kirjoittaminen olisivat mahdollisia töitä.”

Piia Vähäsalon suku on taiteellisesti lahjakasta: isä ja äiti ovat keraamikkoja, samoin veli ja sisar. Vanhemmat ovat perustaneet Sievin Saven.

”Vanhemmistani näin, että taiteilijan leipä on epävarma. Ajattelin nuorena, että elämäntapaintiaaniksi en ala – halusin ’oikiaa työtä’ ja palkkaa”, Vähäsalo kertoo.

Sievi Shop -myymälöitä on yhdeksän eri puolilla maata, ja lisäksi verkkokauppa kehittyy kovaa vauhtia.

”Omien rajoitteideni vuoksi ymmärrän entistä paremmin verkkokaupan merkityksen ja sen mahdollisuudet”, Vähäsalo sanoo.

Utua-laukut valmistetaan täydentämään Sievin Jalkineen kenkiä. Laukut on suunniteltu aikuisille naisille, jotka arvostavat laatua. Ne eivät ole halpalaukkuja, mutta ei niiden hinnoissa myöskään ole brändilisää.

Malliston lähtökohtana on luonto, ja nimeen innoitti utu, joka kohoaa Kalajoen rannoilla elokuun iltoina.

Tänä keväänä muotia näyttävät olevan pehmeät pastellit, mutta mallistossa on myös laukkuja, joiden värit hehkuvat syvinä ja iloisina.

”Tosin noin 70 prosenttia haluaa mustan laukun, mutta olisipa tylsää, jos kaikki laukut olisivat mustia!”

Ekologiset ja eettiset seikat ovat Piia Vähäsalolle tärkeitä.

”Vuodat ovat peräisin pohjoismaisilta naudoilta, ne käsittelee nahoiksi italialainen valmistaja, jolla on alalla pitkät perinteet ja jonka menetelmät täyttävät ympäristöstandardit.”

Laukut valmistetaan Kreikassa, paikassa josta sen omistaja puhuu tehtaana, mutta joka todellisuudessa on ryhmä ateljeita.

”Työntekijät ovat 50–70-vuotiaita, eli heillä on noin 30 vuoden kokemus. Laukut ovat ateljeetyötä, enemmän kuin osasin odottaakaan. Pidän tärkeänä, että työntekijät saavat työstään kunnon palkan, ettei ketään riistetä.”