Itäinen Suomi ansaitsee paremman suunnan

Puutavaran lastausta Kiteen rautatieasemalla. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen

Mielipide|Politiikka

15.8.202510:15

Kolumni

Antti Kaikkonen

Suomen talous ei nouse pelkillä leikkauksilla ja säästöillä. Tarvitaan aitoa kasvupolitiikkaa ja aluepolitiikkaa, jolla koko maan voimavarat saadaan käyttöön.

Itärajan sulkeutuminen ja idänkaupan väheneminen on osunut rajuimmin juuri itäisiin rajamaakuntiin. Näillä alueilla tilanteen vaikutukset ovat syviä ja näkyvät pitkään.

Valitettavasti hallitus ei ole tähän reagoinut.

Keskusta on laatinut omat ehdotuksensa itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Keskustan linja on, että koko maata ja kaikkia maakuntia pitää kehittää ja turvata työpaikat, lähi- ja peruspalvelut, koulutusmahdollisuudet ja liikenneyhteydet tasa-arvoisesti myös itäisessä Suomessa. Suomi ei saa jakaantua kahtia.

Itäisen Suomen erityisiä kilpailukykytekijöitä ovat rikkaat luonnonvarat, monipuolinen luonto, rauha ja hiljaisuus. Lisäksi alueen vahvuuksia ovat vahva koulutusosaaminen ja erikoistuminen, merkittävä satama, Puolustusvoimien yksiköt sekä ihmisten kotiseuturakkaus ja halu oman alueen kehittämiseen. Menestys syntyy, kun näitä vahvuuksia kehitetään pitkäjänteisesti.

Itäiseen Suomeen on syytä perustaa erityistalousalue. Kohdennetuilla vero- ja investointituilla on saatu hyviä tuloksia monissa maissa. Sen paremmin Suomen kuin EU:n lainsäädäntö ei ole esteenä erityistalousalueen perustamiselle.

Koulutus on itäisessä Suomessa keskiössä. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja joustavia ratkaisuja, jotta perusopetus säilyy kaikkialla.

Työvoimapulan ratkaisemiseksi koulutuksen on vastattava paikallisten yritysten tarpeisiin ja myös ammatillisen koulutuksen resurssit on turvattava. Lisäksi investointeja uusiutuvaan energiaan, kuten biokaasuun, tuulivoimaan ja aurinkovoimaan, on lisättävä. Ne vaativat vahvempaa sähkönsiirtoverkkoa.

Infrainvestoinnit ovat elinehto. Nyt tarvitaan Karjalan radan perusparannusta, Savon radan kehittämistä ja uusia poikittaisyhteyksiä Ruotsin ja Norjan suuntaan. Rahoitusta saataisiin esimerkiksi hyllyttämällä kallis Turun tunnin juna.

Kehityksen esteenä varsinkin rajamaakunnissa on usein rahoituksen puute. Pankit ovat kiristäneet vakuusvaatimustaan. Kiinteistöjen arvot laskevat monilla alueilla. Tarvitaan uudenlainen takausjärjestelmä pankkien ja yritysten välille. Vaihtoehtona voisi olla valtion ja alueen kuntien yhteisesti omistaman rahoitusyhtiön perustaminen. Myös EU:n rahoitus Itä- ja Pohjois-Suomeen on turvattava.

Itäisessä Suomessa voitaisiin käynnistää erilaisia alueellisia kokeiluja harvaan asutulla seudulla osaajien ja yrittäjien saamiseksi: opintolainanhyvitystä, verohuojennusta, työnantajamaksujen poistamista uusilta yrityksiltä tai syrjäseutulisää.

Itäisen Suomen kehittäminen ei ole vain aluepolitiikkaa. Se on osa kansallista turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymystä. Nyt tarvitaan rohkeutta tehdä toisin ja investoida pitkäjänteisesti.

Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja, keskustan puheenjohtaja.