Paikallisvaalit palauttivat kärkeen kolme perinteistä puoluetta — Niiden varaan voisi seuraava kriisihallituskin rakentua
Sunnuntain paikallisvaalien tulos antoi vahvaa osviittaa seuraavista valtakunnallisista vastuunkantajista. Kovien aikojen hallitus voisi hyvin rakentua SDP:n , kokoomuksen ja keskustan varaan.
Riikka Purran perussuomalaiset kärsi maakunnissa rökäletappion Antti Kaikkosen keskustalle. Kuva: Kari Salonen, Carolina Husu13.4.202521:16
Suomi jakautui kotiseutu- ja aluevaaleissa yhä tiukemmin kahteen leiriin.
Maakunnissa keskusta vahvisti asemiaan selvästi ja jätti kovimman kiistakumppaninsa perussuomalaiset mopen osille.
Metropoli-alue ja muut isot kaupungit siirtyivät puolestaan vahvasti vihervasemmiston haltuun.
Erityisen tyytyväinen tulokseen voi olla sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Lindtman, joka saavutti valtakunnallisesti poikkeuksellisen suuren vaalivoiton.
Lisäksi Lindtmanin demarit löivät monissa isoissa kaupungeissa kokoomuksen hegemonian tavalla, josta Hakaniemen päämajassa harva ennen vaaleja tohti edes uneksia.
Maakunnissa vaalien suurin yllätys oli perussuomalaisten rökäletappio. Putoaminen jopa vihreiden ja vasemmistoliiton taakse on puheenjohtaja Riikka Purran joukkueelle musertava yleispoliittinen tappio.
Vaikka kyseessä eivät ole valtakunnalliset vaalit, perussuomalaisten tappio johtuu paljolti puolueen hallituspolitiikasta. Sen ydin on karusti paljastunut monille puoluetta aiemmin maakunnissa äänestäneille.
Suunta ei ole maaseudulla kääntynyt. Ei ainakaan sellaiseen suuntaan, jossa terveyspalveluja tai vaikkapa omaa lukiota tärkeinä pitävät kansalaiset olisivat toivoneet.
Huomattavaa on, ettei perussuomalaiset onnistunut samaan, mihin eurooppalaisittain monet sen aatteelliset sisarpuolueet ovat omissa vaaleissaan yltäneet. Populismi ei Suomessa tällä hetkellä ole huudossa.
Puheenjohtaja Antti Kaikkosen keskusta teki sekä kunta- että aluevaaleissa hyvän tuloksen.
Varsinkin maakunnissa keskusta pystyy taas haastamaan kokoomustakin vahvimpana porvaripuolueena.
Huomioitavaa on, että pääministeri Petteri Orpon johtama kokoomus pystyi kuitenkin ottamaan vaaleissa torjuntavoiton.
Tappio demareille on toki nöyryyttävä, mutta noin 20 prosentin kannatus hallitusvastuun painaessa on kokoomukselle oikein kohtuullinen saavutus.
Kun kunnissa ja aluevaltuustoissa ryhdytään vaalien jälkeen arkiseen työhön, perupalveluiden saatavuutta ja koulujen lähiopetusta vahvimmin kannattaneet pyrkivät pitämään lupauksensa.
Taloudellinen liikkumavara on kuitenkin äärimmäisen kapea. Sen toki vastuulliset puolueet ovat oivaltaneet, vaikka vaalitaistelussa rakentavaa keskustelua palveluiden rahoituksesta välteltiinkin.
Sekä kuntien että valtion talouden vastuullinen hoitaminen ei sunnuntain vaaleissa muutenkaan mihinkään hävinnyt. Rahojen riittävyys on kohdattava myös vihervasemmiston hallitsemissa kaupungeissa.
Kun eduskuntavaalikampanjointi käynnistyy nopeammin kuin huomataankaan, sunnuntain vaalitulos antoi hyvän lähtökohdan kolmen suuren perinteisen poliittisen liikkeen kriisiajan hallitukselle.
Demarit, kokoomus ja keskusta voisivat sellaiseen yltää.
Niin raskaita päätöksiä seuraavina vuosina joudutaan Suomessa tekemään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
