Maakuntien vapaus ei toteudu Suomessa

Kansalaisoikeudet perustuslakiin -työpajoja on kokoontunut eri puolilla maatamme vuodesta 2012 alkaen. Niissä on käsitelty myös maakuntien itsehallinnon puuttumista Suomesta.

Vuonna 2012 käynnistyi myös Karjala on voimavara -projekti, joka tähtää Pohjois-Karjalan maakunnalliseen itsehallintoon. Tämä maakunta valikoitui ”kokeilualueeksi”, koska sillä on selkeä maakuntaidentiteetti.

Maakuntien itsehallinto pyritään Suomessa korvaamaan maakunnan liitoilla. Tämä ei vastaa eurooppalaisia maakuntien itsehallintomalleja. Liitot, jotka työllistävät noin 650 henkeä aiheuttavat noin 50 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Liittojen lakimääräiset tehtävät ovat maakuntakaavan laatiminen ja hankerahojen jako.

Työpajat ovat käynnistäneet selvityksen maakuntahallinnosta. Siihen liittyi maakuntaliitoihin lähetetty kysely valmiudesta itsehallintoon. On nähty, että liitot eivät kuulu hallinnonuudistuksen etujoukkoihin. Maakuntajohtaja Pentti Mäkisen uusi keskustelun avaus on siinä suhteessa merkittävä.

Risto Boxberg teki 2019 kansalaisaloitteen maakuntalaista. Se tukeutuu tohtori Erkki Mennolan väitöstutkimukseen Maakunnan vapaus. Se on erittäin laaja ja seikkaperäinen selvitys Euroopan maiden valtiojärjestyksistä. Ne poikkeavat monessa suhteessa valtiojohtoisen Suomen hallinnosta, jossa maakunnille ei ole annettu kansanvaltaista asemaa.

Boxbergin aloitteen saamiseksi eduskuntakäsittelyyn tarvittavien nimien keräystä ei aloitettu, koska hallinnon uudistaminen sisältyy hallitusohjelmaan. Pentti Mäkisen mukaan sote-uudistuksen hyvinvointialueista saisi helposti kansanvaltaisia hallintoelimiä.

Professori Heikki Kirkinen julkaisi 1991 Otavan kustantaman kirjan Maakuntien Eurooppa ja Suomi. Hän sanoo, että Suomessa vanhoillisen ja keskitetyn virkavallan koneisto jyrää yhä todellisen kansanvallan.

Maakuntien itsehallinto pyritään Suomessa korvaamaan maakunnan liitoilla.