Huoltovarmuus vaatii kunnossa olevia yksityisteitä, niiden kunto on kääntämätön kortti ‒ niukkenevat varat pitää laittaa oikeisiin kohteisiin

Yksityisteiden merkitys on moninainen ja niiden kunnosta ja ylläpidosta vastaavat tiekunnan osakkaat eli kiinteistöjen omistajat.  Kuva: Kari Salonen

Huoltovarmuuskeskustelussa ei ole nostettu esille kysymystä, kuinka varmistamme liikkumisen yksityisteillä, jos päästämme yksityistieverkostomme rapautumaan.

Ei edes tiedetä, missä kunnossa yksityistiemme tällä hetkellä ovat.

Kehysriihen leikkaukset iskevät myös tiestöömme, kustannustaso nousee ja entistä vähemmän saadaan aikaiseksi samalla rahalla. Tällöin määrärahojen viisas kohdentaminen nousee keskiöön.

Traficomin tuottaman tilannekuvan mukaan yksityisteiden kunto ei vastaa tienkäyttäjien vaatimuksia. Yksityistiet, ja erityisesti niiden siltojen kunto, tulisi inventoida koko yksityistieverkon kunnon ja ominaisuuksien selvittämiseksi.

Tällöin kunnostaminen voitaisiin kohdistaa keskeisten toimintojen ja kuljetusketjujen toimivuuden kannalta tärkeimmille osuuksille.

Yksityisteiden varrella on arviolta noin 30 000 yritystä, 40 000 maatilaa, 250 000 omakotitaloa ja 190 000 kesämökkiä.

Yksityisteiden merkitys on moninainen ja niiden kunnosta ja ylläpidosta vastaavat tiekunnan osakkaat eli kiinteistöjen omistajat.

Yksityisteitä on noin 370 000 kilometriä, kun valtion hallinnoimia teitä on noin 80 000 kilometriä.

WSP Finlandin tekemän selvityksen perusteella yksityisteiden varrella on arviolta noin 30 000 yritystä, 40 000 maatilaa, 250 000 omakotitaloa ja 190 000 kesämökkiä. Yksityisteiden varsilla asuu yli puoli miljoonaa ihmistä, tienkäyttäjiä on noin 2 miljoonaa.

Yksityistiet lisäävät kulkuväylinä suomalaisten sosiaalista yhdenvertaisuutta ja mahdollistavat sähkö- ja televerkkojen rakentamisen sekä huollon. Huoltovarmuus, poliisi, pelastustoimi sekä puolustusvoimat tarvitsevat yksityisteitä.

Maa- ja metsätalous muodostavat metsä- ja elintarviketeollisuudelle kriittisen toimitusketjun alkupään.

Kotimaisen ruokahuollon perustana on toimiva tiestö. Maito-, vilja- ja eläinkuljetukset tuotantolaitoksille ja toisaalta lannoite- ja rehukuljetukset tiloille.

Vuotuisesta hakattavasta puutavarasta lähtee jalostuslaitoksille yli 90 prosenttia yksityistien varrelta, noin 4 000 puurekkaa päivässä. Lisääntyvä puunhankinta ja erityisesti energiapuunhankinta vaativat toimivaa logistiikkaa ja tietoa tiestön kunnosta.

Kuinka varmistamme huoltovarmuutemme ruokahuollossa tai energiapuunhankinnan osalta, jos meillä ei ole tietoa teiden kuljetuskelpoisuudesta?

Tiukkenevan talouden ja vähenevien yksityistieavustusten kohdentaminen vaatii tiedolla ohjaamista ja mahdollistaa näin oikeanlaiset investointikohdistukset tiestöön.

Kuinka varmistamme huoltovarmuutemme ruokahuollossa tai energiapuunhankinnan osalta, jos meillä ei ole tietoa teiden kuljetuskelpoisuudesta?

Alkutuotannon kuljetusten ja huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeimpien yksityisteiden kuntotieto auttaa suunnittelemaan kuljetukset oikea-aikaisina ja kohdentamaan tarvittavat kunnostustoimenpiteet niitä tarvitseville kohteille.

Menetelmä, jolla tieto teiden kunnosta saadaan tuotettua, perustuu laserkeilausaineiston tulkintaan ja se on jo olemassa.

Lisäksi tarvitaan alusta, josta tietoa voidaan jakaa eri toimijoiden ja viranomaisten käyttöön. Myös alustaratkaisua on alustavasti pohdittu.

Haastankin päättäjät yhteisiin talkoisiin. Selvitetään yksityisteiden kuntotieto ja kohdennetaan niukkenevat perusparannusvarat oikeisiin kohteisiin.

Vain näin varmistamme jatkossakin väestön yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden, alkutuotannon kuljetukset ja huoltovarmuuden.

Kati Kontinen

Johtava asiantuntija

Tapio