Ukraina on jätetty unionin odotustilaan – eikä asiaa ole sisälle, vielä
Euroopan parlamentti taputti Ukrainan jäsenyysprosessin alkaneeksi, vaikka mepit tiesivät matkan olevan pitkä. Nyt Ukraina on EU:n odotustilassa, eikä asiaa unionin sisälle ole.
Ukraina haki EU:n jäsenyytä vain kuusi päivää Venäjän brutaalin hyökkäyksen jälkeen keväällä 2022. Kuva: Terhi Piispa-HelistenVenäjän hyökkäys Ukrainaan on näyttänyt Euroopan unionin puolista sävyisimmät. EU on selvinnyt oikeastaan koko 2010-luvun luistelemalla kriisistä kriisiin: finanssikriisi, maahanmuuttokriisi, koronakriisi. Ja sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Vasta se näytti, että EU voi olla uskottava kriisiorganisaatio. Venäjälle singottiin pakotteita ja maat irtaantuivat idän fossiilisista raaka-aineista. Ennen kaikkea asenneilmapiiri muuttui: Venäjän edunvalvojien toimia Euroopassa ei enää katsottu sujuvasti sormien läpi. Osansa ilmapiirin muutoksesta on saanut muun muassa entinen pääministeri Paavo Lipponen ja presidentti Tarja Halonen. Ja hyvä niin.
Ukraina jätti jäsenhakemuksen unionille vain kuusi päivää hyökkäksen jälkeen, tiistaina 1. maaliskuuta vuonna 2022 Parlamentti osoitti samana päivänä Volodymyr Zelenskyin taistelutahdolle seisoma-aplodit ja lupasi, että jäsenyyttä aletaan valmistelemaan. Samalla kaikki tiesivät, että Ukraina ei ole alkuunkaan kelvollinen unionin jäseneksi.
Euroopan unionin kriteerit jäsenyydelle ovat erittäin tiukat. Vuonna 1993 päätettiin Kööpenhaminan kriteereistä, joista ensimmäiset edellyttävät jäseneksi pyrkivältä vakaita hallintoelimiä, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatteita. Toinen kriteeri liittyy toimivaan markkinatalouteen ja kolmas kyky toimeenpanna EU:n lainsäädäntö.
Ukrainan ongelma ei ole markkinatalous tai kyky toimeenpanna EU:n lainsäädäntöä. Oikeusvaltioperiaate, demokratia ja korruptionvastaisuus Ukrainasta puuttui jo ennen sotaa. Ukrainan historia entisenä neuvostotasavaltana ei ole antanut sille erityisen hyviä edellytyksiä luoda toimivaa hallintoa. Vaikka presidentti Zelenskyin johdolla erilaisia uudistuksia on tehty, tie on vielä pitkä. Ukrainan keskeisimmät ongelmat liittyy kansalaisvapauksiin ja korruptioon, jotka jo ennen sotaa kytivät Ukrainan hallintorakenteissa.
Toisille jäsenvaltioille kriteerien täyttäminen on ollut helppoa, toisille ei. Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi – hakiessaan kypsät demokratiat – täyttivät ehdot helposti ja tulivat pitkien maatalousvääntöjen jälkeen jäseniksi hyvinkin nopeasti. Toisille tie on ollut vaikeampi: Ukraina istahti Turkin ja Serbian viereen unionin odotustilaan, jossa jälkimmäiset ovat olleet jo vuosikymmenen.
Odotustila unionin aulassa on kolkko ja koruton. Toivoa saattaa, että Ukraina astelisi jonon ohi sisään, mutta samalla tulee käydä keskustelu siitä, missä määrin jäsenyysperiaatteista voidaan lipsua. Kiusallista on toki sekin, että esimerkiksi Unkari ei täytä edes jäsenenä ollessaan liittymiskriteereitä.
Ukraina on osa eurooppalaista perhettä ja pitkällä aikavälillä se tulee täyttämään jäsenyyden ehdot. Sitä ennen EU:n tulee tukea Ukrainaa voitossa ja jälleenrakentamisesta kaikin käytössä olevin avuin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
