Maa- ja elintarviketeollisuus geopoliittisen myrskyn silmässä
Venäjän ja Ukrainan sodan loppuratkaisu vaikuttaa PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennusteeseen tänä keväänä, kirjoittaa Mauri Yli-Liipola kolumnissaan.
Kaupan esteet ja globaalien arvoketjujen uudelleenjärjestelyt luovat paineita koko ruokaketjulle, kirjoittaa PTT:n maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola. Kuva: Markku VuorikariMaailma, johon PTT laatii maa- ja elintarviketalouden ennustetta tänä keväänä, on myrskyisä ja arvaamaton.
Geopoliittisen tilanteen kiristyminen heijastuu myös maatalouteen, elintarviketeollisuuteen ja kuluttajiin. Kaupan esteet ja globaalien arvoketjujen uudelleenjärjestelyt luovat paineita koko ruokaketjulle.
Tässä epävakaassa toimintaympäristössä ennusteiden laatiminen muistuttaa navigointia sumussa: suuntaviivoja voi hahmotella, mutta yllätykset ovat väistämättömiä – vai voiko mistään enää edes yllättyä?
Ennusteen osalta voimme luottaa tiettyihin perusmuuttujiin, mutta millaisten reunaehtojen puitteissa näitä perusmuuttujia tarkastellaan.
Geopolitiikka muovaa kauppavirtoja yhä voimakkaammin. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin tullipolitiikka on tästä viimeisin esimerkki.
Tullien kohteena olevat toimijat vastaavat omilla vastatoimillaan pyrkien strategisesti merkittävään vaikutukseen tai asettuvat neuvottelupöytään. Tästä näimme esimerkkejä Trumpin edellisellä kaudella.
Jo pelkästään Kiinan asettamat vastatullit maataloustuotteille söivät tullitulojen liittovaltion budjetin alijäämää pienentävän vaikutuksen suurelta osin. Vaikutus näkyi vientitulojen menetyksen kautta sekä maataloussektoriin kohdistuneiden kokonaismenojen kasvuna.
”Onko viholliseni vihollinen ystäväni?”
Kiina on onnistunut hajauttamaan kauppakumppaneita huomattavasti tämän jälkeen. Yhdysvaltojen tullien kohdentuminen Kiinan vientituotteisiin pakottaisi Kiinan kuitenkin ohjaamaan vientiään muualle. Yhtenä houkuttelevana kohteena on EU.
Tuonnin kasvaminen lisäisi hintakilpailua EU:ssa, ja tarpeeksi kovassa paineessa EU voisi suojata omia markkinoitaan. Ketjureaktiona Kiina voisi vastata näihin taas omilla toimillaan – reaktio, jonka näimme jo viime vuonna muun muassa sianlihan polkumyyntitutkinnan ja maidontuotannon kansallisten tukien osalta.
Tämän epäsuoran vaikutuksen lisäksi EU on saanut suoraan kokea oman osansa Yhdysvaltojen tullipolitiikasta.
Kauppavirtojen uudelleen järjestyessä saattaa muodostua myös odottamatonta lyhyen aikavälin yhteistyötä. Tästä hyvänä esimerkkinä olisivat EU ja Kiina, jotka voisivat löytää toisistaan hyvän liittolaisen tullinokittelun keskellä. Onko viholliseni vihollinen ystäväni?
Kaupan jännitteiden tuolla puolen häämöttää toinen merkittävä sarja vaihtoehtoisia tapahtumia. Venäjän ja Ukrainan sota, jossa kolmen vuoden jälkeen on ensimmäisen kerran mahdollinen ratkaisu näköpiirissä. Rauhan ja sen muodon näkymät ovat edelleen epävarmat, ja näkemyksiä hämärtävät geopoliittiset realiteetit.
Kriittisenä kysymyksenä on, kenen ehdoilla pysyvä rauha tai välirauha tehdään.
Poiketen viime vuosista ennusteen laadinnassa sotatilanteen ei ennakoida enää jatkuvan ennallaan ja se muodostaakin yhden keskeisimmistä ennusteen reunaehdoista. Jottei tilanne jo valmiiksi olisi liian monimutkainen, on tarkasteltava miten sotatilanteen ratkaisu vaikuttaa kauppavirtoihin.
Maa- ja elintarviketalouden ennuste julkaistaan 3.4.2025.
Kirjoittaja on PTT:n maatalousekonomisti
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
